Mutta siis, palataanpa taas hieman taakse päin. Jonzu oli hakemassa aiemmin kuin oli ollut puhe, eli ennen kasia, mutta toisaalta ihan hyvä niin, ehdittiin pakata hyvin ja säätää vähän varastolla. Nyt alkaa mikkisalkku olla ihan asiallinen, kun on viksummat saranat ja kansi ei paiskaudu täysin auki, vaan siinä on "naru" pitämässä kantta auki. Vähitellen, vähitellen. Napattiin sitten Heikki tuon operaation jälkeen parturista ja suunnattiin kohti Helsinkiä. Matkalla käytiin vielä hakemassa Jonzun isompi mikseri huollosta. Siinä oli kuin olikin ollut vikana vain lattakaapelin irtonaisuus. No, ehkä sen jatkossa osaa korjata itsekin...
Niin, ja oltiin tällä kerralla siis liikkeellä taas uudella kulkupelillä. Tai no, olen minä tuon Sprintterin kyydissä aiemminkin ollut, mutta kuvaa siitä ei ole vielä tänne laitettu. Saatiin valita tuon ja vihreän (isomman) välillä. Jonzu oli sitten päätynyt tuohon, koska se on paremmin varusteltu, vakionopeudensäädin, ilmastointi, webasto, yms. :) Nyt voi myös ihan rehellisesti sanoa, että oli Auto(tm) alla, toisin kuin ne jotkut millä on tullut liikuttua...
Keikkapaikalla Helsingin Vanhassa kirkossa olimme muutamaa minuuttia yli puolen päivän, eli lähes melkein aikataulussa. Puolesta päivästä oli nimittäin ollut puhe. :) Ja koska keikka alkoi vasta klo 19, niin äänen osalta ei ollut mikään kiire, ehdin hyvin siinä sivussa kasata ja säätää myös hieman videota. Syömässäkin ehdittiin hyvin käydä, hyvä niin.
Osa bändistä toi soittimensa paikalle erittäin hyvissä ajoin, mutta häipyivät sitten käytännössä paikalta. Jossain vaiheessa alkoi hieman stressitaso nousta, kun tilaisuuden alku lähestyi, eikä minkäänlaista lopullista lavasijoittautumista ollut saatu aikaan. Puhumattakaan siitä, että kaikki olisivat edes olleet paikalla... No, ylistyksenjohtaja (joka soitti akustista kitaraa ja lauloi) sekä hänen basisti-poikansa (soitti ilman vahvistinta) saapuivat paikalle muutama minuutti tilaisuuden "alkamisajan" jälkeen, eli suoraan juosten lavalle. Ja toki sitten eksyi kitaraan rikkinäinen piuha, ja myös huilun piuhaa kävin tilaisuuden aikana säätämässä. Ei näin. Mutta toisaalta, eipä tuosta oikein voi itseään syyttää, koska ei ollut meidän vika, ettei noita ehditty testata ennen tilaisuutta...
Noita piuhan hajoamisia lukuunottamatta kaikki sujui varsin jouhevasti, ja purkamaan päästiin jopa hieman suunniteltua aiemmin, eli jo puoli kymmeneltä. Jälkikokous tosin venyi sen verran pitkäksi, että videopuolen kalusto oli melkein purettu ennen kuin ääni pääsi aloittamaan oman osuutensa. Autoin myös hieman videota purkamalla kameroita yms. Ja kilpailuhan tuosta purusta sitten tuli, kuten arvata saattaa. Ja vaikka ääni olikin aloittanut yli puoli tuntia myöhemmin kuin video, niin "hävisimme" vain n. 10 minuutilla. Eli, oikeasti siis voitimme, koska video otti varaslähdön. ;)
Tuossa purun yhteydessä tuli tosiaan kuultua noita hyviä kommentteja, joista alussa oli jo puhetta. Päivittelivät myös sitä, että olimme tulleet niin kaukaa, ja että se vaatii hyvää sydäntä, tai jotain semmoista. Ei oikein viitsinyt sanoa rouville, että eipä tätä ilmaiseksi tehty... Niin, ja Heikki kertoi jälkeenpäin, että Helsingissä tosiaan olisi helppoa saada huumeita käsiinsä, kaksi kertaa oli illan aikana tultu tarjoamaan jotain mömmöjä. Että näin siellä päin.
Sitten ajo takaisin Tampereelle, torkuin puolet matkasta, kaluston purku ja nukkumaan. Onneksi kalustoa oli niin naurettavan vähän, että auton purku sujui noin kymmenessä minuutissa. Kotona olin noin kahden aikaan ja siitä vielä puolisen tuntia eteenpäin niin olin nukkumassa. Taas kerran ihan mukavan lyhyt päivä siis.
Ugh. Vaikenen.
Ja sitten kuvatuksia.
Piti tehdä hieman varoituksia mikkisalkun pohjaan, kun meinasi itsekin avata sen ihan liian monta kertaa väärin päin... :)
Kuva kirkosta. Videotarkkaamo oli siis sijoitettu alttaritaulun taakse, missä se oli varsin hyvin piilossa yleisöltä, mutta tilaa siellä oli onneksi erittäin hyvin.
Tuolta siellä sitten näytti. Harmi etten muistanut ottaa kuvaa kun ruuhka oli hieman pienempi...
Jotenkin hyvä kontrasti tuossa. Viimeisen päälle hieno ja pitkän historian omaava saarnastuoli, ja vieressä tuollaisia rumia kaapelikeloja yms. Mutta minkäs teet, kun tuohon ne oli hyvä piilottaa...
Sampsa "Pitäähän sitä nyt hienolla miehellä olla rintakukkanen, ja roudarilla vieläpä valaistu sellainen" Simpanen
Tässä nyt se päivän kulkupeli. Penkkejä kahdessa rivissä, ja periaatteessa istumapaikkoja kuudelle, eli 4 takana. Käytännössä jo kolmella isolla miehellä alkaisi tuolla takana olla ahdasta... Lisäksi vielä tavaratila, johon sopii kalustoakin ihan kivasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti