2009-05-22

2009-05-20 ja -21, Break Forth 2009, Pirkkahalli

Niin, itse tapahtuma kesti pari päivää, mutta rakennus ja purku toki hieman pidempään. Aloitettiin pistämään kalustoa pystyyn ysin aikaan tiistaina ja ihan hyvin ehdittiin hoitaa homma kotiin kun ensimmäinen tilaisuus oli vasta 19 aikaan keskiviikkona. Se oli lisäksi enemmän kuin mukavaa, että rakennus hoidettiin päivällä eikä tarttenu öitä valvoa tuon takia. Purku kuitenkin venähti sen verran myöhään (tai aikaiseen, ihan kuinka vain :) että hyvä kun oli saanut nukuttua edes jonkin verran rakennuksen aikana. Tosiaan torstaina olin hallilla kahdeksan pintaan ja perjantaiaamuna katsoin viimeisen kerran kelloa 0614 ennenkuin nukahdin. Mukava 22h päivä siis.

Kyseessä oli siis Nokia Mission järjestämä iso tapahtuma Pirkkahallissa, ja kalustoa oli tulossa jälleen kerran ihan liikaa. Mutta toisaalta, mikäs siinä on puuhastellessa, aina välillä on kiva tehdä isoja juttuja. Tosin, kyllä purun yhteydessä joskus määrittelemättömään aikaan aamuyöstä alkoi taas vahvasti mietityttää, että voisiko sitä tienata leipänsä jotenkin muuten... ;) Se on kyllä kysymys, jota tulee säännöllisen epäsäännöllisesti mietittyä, etenkin rankalla keikalla kun mikään ei toimi, päätä särkee, väsyttää ja on nälkä. Mutta sitten taas toisaalta, harva työ on niin vaihtelevaa kuin roudarin hommat. Vaikka siis toki perusjutut pysyvät samoina, ja tietyt jutut tehdään (lähes) aina samalla tavalla, niin vaihtelua on kuitenkin havaittavissa. Missä muussa hommassa pärjätäkseen pitää olla pätevä mekaanikko, muusikko, taiteilija, fyysikko, insinööri, matemaatikko, psykologi, "bodari", nörtti, logistikko sekä fysioterapeutti. Ai niin, ja kokinlahjoista ei myöskään ole haittaa, eikä diplomatian taidoista.

Meillä oli ihan mahtava porukka taas hommissa. Kiitokset erityisesti Markukselle, Hessulle ja Miksulle! Sekä kaikille muille ketä tiimissä oli. Hommat sujuivat jouhevasti, eikä suurempia meistä johtuvia ongelmia ollut. Langattomat temppuilivat vähän liikaa, ja ehkä siihen olisi voinut vaikuttaa johonkin suuntaan paremmalla etukäteissuunnittelulla, mutta ei se vika kyllä meissä ollut. Puolet tapahtumasta mikit toimivat ihan ilman ongelmia, mutta vähän ennen illan pääkonserttia meinasi alkaa ressata kun pätkiminen oli niin rankkaa. Onneksi tilanne helpottui päätähden astuessa lavalle. Toki jos käytössä olisi ollut sopiva rf-spektrianalysaattori tai edes järkevä skanneri, niin olisi ollut helpompaa löytää vapaat taajuudet, mutta minkäs teet. Ja tosiaan, hyvin ne toimi silloin kun settiä kasattiin....

Niin, pääesiintyjänä oli siis Michael W. Smith bändeineen, jotka aloittivat Euroopan turneensa täältä. Hyvin vetivät, ja iso kiitos heidän miksaajalleen. Kuulosti hämmästyttävän tasapainoiselta ja volumekin oli inhimillinen. Toki aina on huonoja kohtia salissa, eikä mikään ole tässä maailmassa täydellistä (paitsi Saana-Maaritin tekemät chokolate chip cookiesit ;) mutta kuulosti hyvältä. Ja saman suuntaista kommenttia on tullut varsin monelta suunnalta kyllä...

Smithin takia kalustoa piti olla mukana ehkä hieman normaalia enemmän. Eihän meillä nyt ollut kuin tiskeinä etupäässä Soundcraft Series 5 ja Midas Heritage 2000 (Smithille), ja monitorilandiassa Crest Century LXm ja Heritage 3000 (Smithille). Lisäksi Smithin valomies halusi vetää Whole Hog 2:lla, joka meinasi aiheuttaa päänvaivaa. RMC:n Hogista oli nimittäin diskettiasema särki, ja vaikka lamppujen tiedot ehkä jotenkin pystyisi syöttämään tiskiin käsipelillä, niin olisi kuitenkin kiva pystyä myös tallentamaan kaikki tehdyt ohjelmoinnit... :) Onneksi Jounilta kuitenkin löytyi uusi asema, ja ongelma saatiin ratkaistua.

Videotykkejä oli myös määrissä, itse asiassa yksi enemmän kuin viime syksyn Maata Näkyvissä-festareilla... :) 11 oli siis lopullinen määrä pääsalissa. 2 oli sanojen näyttöä ja IMAGia[1] varten, ja loput 9 grafiikan takia. Nuo oli jaettu 5 takalinjaan ja 4 etulinjaan. Ja screenit olivat koko lavan levyiset. Signaali noille lähti Hippotizerin HD-versiosta (mikä sitten ikinä tarkalta mallilta olikaan) ja kyllähän sillä kaikkea kivaa pystyy tekemään. Hinta vain on vähän suolainen...

[1] IMAG = Image Magnification, eli tämä "perinteinen" screenkuvaus, jonka tarkoituksena on saada kaukana lavastakin oleskeleville jonkinlainen käsitys lavan tapahtumista.

Tällä keikalla tuli myös todistettua, että SM58 kestää kolhuja, ja niistä on joskus jopa hyötyäkin. Markuksen talkback-mikki alkoi yhtäkkiä kuulostaa ihan kauhean ohuelta, koko alapää jostain muutamasta sadasta hertsistä alaspäin oli leikkautunut pois. Muutama varsin napakka napautus mikserin casen kulmaan, ja ääni palautui ennalleen. Tapahtumaa seurannut porukka repesi kyllä varsin pahasti tässä vaiheessa.... :)

Kyllähän siellä kaikenlaista tapahtui, ja meillä oli teknikkojen kesken jopa hauskaa. Ainakin välillä. :) Ei kun ihan oikeasti, oli taas erittäin mukava tehdä töitä tuon porukan kanssa. Kiitoksia kaikille!

Hieman kyllä nyt meinaa väsyttää, kun tulin tosiaan kotiin niin myöhään (aurinko oli jo noussut aikoja sitten), eikä ehtinyt oikein nukkua. Piti oikeisiin töihinkin ehtiä muutamaksi tunniksi ja nyt perjantaina illalla vielä yhtä tenttiä valvomaan. Hieman meinaa kyllä väsyttää, mutta tätä se on. Ai niin, 1.6.-31.10. olis soppari koululle töitä tekemään täyspäisenä. Saa nähdä mitä siitäkin tulee.... Samat ATK-säätöhommat jatkuu kuin aiemminkin, mutta tällä kertaa hieman isommissa piireissä. Aiemman 100 koneen sijaan meidän ryhmämme vastaa noin 1000 koneesta.

Sitten kuvia yms sälää tuttuun tapaan. Laitetaan nyt ensimmäiseksi linkki erääseen juutuup-pätkään
http://www.youtube.com/watch?v=sSO-R7C58os Erityisesti siinä 1:30 tienoilla kannattaa olla tarkkana... ;)



Itse Maailmanomistaja, tai jotain. Kuten eräs sukulainen totesi "Jos olisit feispuukissa, niin tuo olisi just sopiva kuva sinne..." :) Kuva by Mikael Karjalainen



Markus, Miksu, Minä, Hessu ja Midas. Tuolla tiskillä siis tehtiin Smithin porukan monitorit. Kuva by Markus Nordblom.



Nii-i, mitäpä tuohon nyt enää kommentoisi. Olisko joku kateellinen?-)



Piuhaspaketti splitterikeskuksen luona. Ei meillä ollut kuin vaivaiset 108 splitterikanavaa käytössä, ja just just pärjättiin. ;) No joo, ei nyt kuitenkaan, monta kymmentä jäi vielä vapaaksi. Mutta piti olla kaksi erillistä splitterijärjestelmää, koska Smith veti ihan omiin kanaviin ja käytti omia miksereitään.



Tältä siellä sitten näytti. Smithillä oli tosiaan Suomesta koottu kuoro mukana konsertin loppupuolella. Ja se porukka kyllä rokkasi! En muista koska olisin viimeksi kuullut niin kovatasoista kuoroa gospelpiireissä. Ääntä lähti, porukalla oli hauskaa ja se vielä kuulosti ihan älyttömän hyvältä.



Kuva hieman toisesta suunnasta ja hetkestä. Kuva by Markus Nordblom.



Aika hyvä ilme Mr. Smithillä. :) Kiitokset Roineen Mikalle kamerani lainaamisesta ja kuvan ottamisesta.

Ei kommentteja: