2010-12-14

Splittauksen sielunelämää (ja vähän lavakaapeloinnistakin)

Muusikoiden.net:issä kyseltiin vaihteeksi harvinaisen fiksuja lavakaapelointiin liittyen (http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=196509). Ajattelin kuitenkin raapustella oman vastineeni splittaukseen liittyen tänne, koska saan sitten nuo kuvat liitettyä tekstin sekaan ja lisää kirjoituksia blogiini. ;)

Eli, alla olevassa kuvassa näkyy erään suomalaisen tapahtumatekniikkafirman kaksi erilaista splittausjärjestelmää. Ensin takapuoli ja alempana etupuoli. Kuvat ovat eri tapahtumista, kuten äkkinäinen saatoi arvatakin. :)





Molemmissa järjestelmissä varsinaisen splittauksen hoitaa xta:n aktiivisplitterit. Vasemman puolimmaiset kuuluvat vanhempaan kattaukseen, jossa on xta:n vanhempi splitterijärjestelmä, ja oikeanpuolimmaiset taas hyödyntävät xta:n uudempaa splittausjärjestelmää.

Tuo uudempi järjestelmä voitaisiin ottaa esimerkiksi, koska se alkaa olla tehty kuten oikean järjestelmän kuuluukin. Eri puolille lavaa ripotellaan 12-kanavaisia lavarasioita, jotka moninapaliittimellä/multsarilla (Veam on mallisarjan nimi, tarkempaa speksiä en tiedä) varustetulla kaapelilla kytketään eteenpäin. Tästä on se hyöty, että esim. rumpuraiserille voidaan tuo lavarasia laittaa paikalleen jo lavan takana ja kytkeä mikkipiuhat siihen. Bändivaihdon aikana raiseri rullataan paikalleen, kytketään multsari kiinni ja homma on valmis. Nopeuttaa vaihtoja varsin paljon.


Kuvassa on kirjaimilla merkattu lavarasioiden paikat. Riippuu paljon keikasta kuinka monta ja mihin tarkalleen rasiat tulevat, mutta tuo on varsin toimiva lähtökohta. Joskus saattaa olla tarpeen laittaa vielä lavan keskelle eteen yksi rasia, mutta eihän tällä alalla mikään sovi samaan tiukkaan pakettiin. Lisäksi esimerkkinä käytetyssä järjestelmässä rasioita saadaan ketjutettua. Eli "A-piste" voi sijaita fyysisesti useammassa eri kohdassa. Varsin näppärä isommilla lavoilla, koska aika harvoin on tarvetta 12 reiällä samassa pisteessä. Myös tuo kirjainten kiertojärjestys riippuu aina pätsimestarin (tai jonkun muun lavahenkilön) mieltymyksistä, mutta tuohon tyyliin kuitenkin.

Laavakaapelointi päätyy lopulta splitterijärjestelmän kaapelipuolelle multsareihin. Ylemmässä splitterikuvassa näkyy roikkuvia värikoodattuja xlr-viuhkoja. Ne ovat kytketty noihin lavalta tuleviin kaapeleihin ja näiden avulla hoidetaan se varsinainen "pätsääminen". Eli oletetaan, että oranssiin nippuun olisi kytketty rasia C. Tämän rasian kanavaan 1 on kytketty sähkökitara ja kanaviin 2-3 sähköpiano. Splitterin luona C1 (eli oranssin viuhkan 1-kanava) kytketään kaukokaapelin kanavaan 10 ja C2-3 kaukokaapelinkanaviin 15-16. Kaukokaapelin kanavat näkyvät xlr-runkoliittiminä noiden viuhkojen ja ylhäällä olevien tuulettimien välissä.

Tässä kyseisessä järjestelmässä FOH ja monitorilähtö ovat multsareilla tuolla splitterin kaapelipuolella. Muistelisin noidenkin olevan 12-kanavaisia kaapeleita. Splitterin naamataulussa (joka näkyy alemassa splitterikuvassa) on vielä 2 erillistä lähtöä ihan xlr:inä, josta voidaan signaali syöttää nauhoitukseen tai bändin omaan monitoritiskiin tai mihin nyt ikinä halutaankaan.

Tässä järjestelmässä phantomit kytketään splitteriltä, eli niiden hoitaminen on pätsäämisestä vastaavan kaverin tehtävä. Pienemmissä tapahtumissa joko talon monitorimiksaaja tai joku lavaroudareista hoitaa oman tonttinsa ohella pätsäämisen, mutta yhtään isommissa kinkereissä siinä on hyvä olla ihan oma kaverinsa. Toki tuo henkilö voi auttaa esimerkiksi lavalla kun on saanut pätsin tehtyä, mutta siihen liittyvissä pähkäilyissä on kyllä riittävästi tekemistä kiireisissä kisoissa.

Hyvä toimintatapa on purkaa pätsi aina kokonaan bändin vaihtuessa ja kytkeä asiat uudestaan. Tällä varmistetaan se, että ne asiat ihan oikeasti menevät sinne minne menevät, eikä se nyt niin paljoa enempää ota aikaa. Kunnon muistiinpanojen pohjalta pätsin rakentaminen tyhjästä on lisäksi huomattavasti nopeampaa kuin alkaa lennossa yhdistelemään vanhaa ja uutta pätsiä. Pätsimestarin tehtäviin kuuluu siis vastata siitä, että asiat ovat splitteriltä pätsätty oikeisiin kanaviin, phantomia menee sinne minne pitääkin, ja lisäksi signaalit tulevat sopivalla voimakkuudella splitterille. Koska kyseessä ovat aktiivisplitterit, niin niissä on gainisäätönsä. Aika vähän niihin tarvitsee käytännössä puuttua useimmissa metelimusiikkia tarjoavissa kisoissa, mutta on sitäkin tullut vastaan.

Tässä käsitellyssä splitterijärjestelmässä on räkin alaosassa vielä 2 riviä runko-xlr:iä, joista toisessa rivissä ovat urokset ja toisessa naaraat. Nämä on ihan kylmästi kolvattu rinnakkain, eli yksi kanava kaapelista on saatavana molempina xlr:inä paneelista. Vastaava paneeli löytyy FOH:ilta ja siinä ei ole mitään ihmeellistä välissä. Näitä voidaan käyttää paluukanaviin FOHilta (eli siis pa:lle yms. menevät), huutocomin rakentamiseen, intercomiin, yms. Eli ihan mihin tahansa, jossa vaaditaan suora kaapelilinja FOHin ja lavan välillä.

Mitähän vielä. Paljon on tullut sanottua, mutta todennäköisesti kauhean epäselvästi ja oletettavasti jotain äärimmäisen kriittistä on myös jäänyt puuttumaan. Saa laittaa kommenttia, jos joku kohta kaipaa vielä lisävalaistusta.

2010-12-12

2010-12-05, Ilveksen Iloinen itsenäisyys

Taisi kyllä tulla eteen hienoimmat pirskeet hetkeen. Ilves-hotellissa Tampereen keskustassa järjestettiin 24. kerran itsenäisyyspäivän aattona hienot pukujuhlat, joiden tunnuslauseena on, että ei voi olla ylipukeutunut.

Meiltä tuli kalustoa kolmeen eri paikkaan, joista allekirjoittaneen osalle osui Ball Room. Tuolla oli kutsuvierastilaisuus ensimmäisenä ja sen jälkeen ovet avattiin suurelle yleisölle. Bändinä tilassa soitti Dallape, joka oli varsin positiivinen kokemus. Kannattaa kyllä käydä kuuntelemassa, jos joskus on mahdollista!

Aika harvalla bändillä tulee nykyään lavalta mikserille vähemmän kanavia kuin lavalla on soittajia... Toki isot kuorot erikseen, mutta nyt laulajia oli vain 2. Ja vaikka kokoonpano vaihteleekin kerrasta toiseen, niin ei sitä kyllä kuullut missään. Potki, ja lujasti. Toki musiikkityyli ei ihan aina iskenyt, sellaista ehkä 30-luvun tyyliin olevan tanssimusiikkia, mutta järkyttävän hienosti soitettuna. Kokoonpano tällä kerralla: rummut, sähköbasso (ainoa pahempi tyylirikko), sähkökitara, viulu, haitari, marimba, tenorifoni, alttofoni/huilu, trumpetti, pasuuna ja laulu.

Vaikka päivä venyikin kohtuullisen mittaiseksi (20h tuli listaan), niin allekirjoittaneen osalta oli aika lupsakkaa pääosin. Kasauksessa ei ollut mikään tulipalokiire, ja bändillä oli mukanaan oma miksaaja. Eipä siinä paljoa tarvinnut tehdä kisojen aikana, kunhan vähän päivysti, että kaikki toimi.

Ja tuon artistin miksaajan suusta kuultua 'Niin, tässä oikea mikki oikeaan paikkaan -metodissa on vielä se hyvä puoli, että tiskin nollaaminen nopeutuu huomattavasti kun eq:ta ei ole paljoa tarttenut käännellä'. Niinpä... :)


Ballroom juuri ennen kisojen alkua. Kattaus sille kutsuvierasporukalle.


Kutsuvierasporukan tarjoilupöytä. Näytti muuten todella hyvältä livenä!


Dallape solistinaan Sami Saari. Siinä oli kyllä mies paikallaan. Ihan loistavaa showta koko esityksen ajan. Huomaa myös asiaankuuluvat nuottitelineet. :)


Ball Roomin PA-torni. Alhaalta ylöspäin: B2, Q-Sub, 5*T10 (joista jätin ylimmän irti). Ei todellakaan optimaalinen, mutta kun ei voi ripustaa ja pari vuotta sitten kokeiltu Q-sub+Q7 -kombo jäi kauaksi riittävästä. On sitä huonompiakin läjiä tullut vuosien aikana kuunneltua, eli kyllä tuolla ihan veti, mutta ei siitä sen enempää. :)

2010-12-03, WakeUp

Vuoden viimeinen WakeUpin TV-taltiointi ja vaikka aikataulu ja muutkin asiat olivat jo sekaisin, niin pistettiin samalla myös koko tv-kalusto uusiksi. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä, eikös... ;)

Ollaan siis tähän asti kuvattu vanhalle JVC:n kalustolla, 4:3 SD-tasoista kuvaa. Se on ihan tuotantotasoinen kalusto kyllä, mutta ikä alkaa jo näkyä kaikessa. Ei vähiten siinä, että kalusto on kulunut ja nykylaitteilla jo lähtökohtaisesti saa paljon parempaa jälkeä aikaan.

Alunperin piti ottaa talteen 16:9 SD-tasoisena, mutta kaluston aiheuttamista rajoitteista johtuen piti siirtyä suoraan HD-kuvaan. Sinällään aika sama, kun lopputulos kuitenkin ajetaan TV7:n taikalaatikon 'hyvä sisään->huono ulos' läpi, mutta onhan se nyt toki kiva alkuperäiset saada hyvällä laadulla talteen. Niin, se väritoisto. Olin ihan viiliksissä koko setin ajan, kun näytti niiiiiin hyvältä. Nyt alkoi jo löytyä sävyjäkin, eikä vain tasaista väriä. :)

Tarkkaamo myös yksinkertaistui monta kertaluokkaa, kun monitorien määrä romahti. Nyt kaikki kytketään mikseriin, joka tuuppaa tavaran yhteen monitoriin. Siinä näkyy siis Program, Preview ja kamerakuvat, sekä myös skoopin valoisuusnäyttö. Tällä kerralla olimme myös eri paikassa kamerakaapeleiden pituusrajoitusten takia.


Multiview-näyttö


Tarkkaamo tällä kerralla.

Vielä oli pientä säätöä kaapeloinnin yms osalta, mutta kyllä se siitä. Tällä kertaa muutos ei ollut kyllä huonompaan suuntaan juuri miltään osin. Tai no, kameroiden käytettävyys on karvan huonompi kun ovat pienempiä ja kontrollit eivät ihan niin hyvin saatavilla kuin noissa JVC:n vanhuksissa mutta toisaalta myös kevyempinä helpottavat kuvaajan elämää.

Kamerat siis ovat Sonyn EX3-sarjaa, ja mikserinä Panasonicin AG-HMX100, jolla saisi tehtyä myös 3D-kuvaa. Milloinkohan TV7:lle pystyisi tarjoamaan sellaista. ;)


Videomikseri


Pirteää tarkkaamohenkilökuntaa