Nykyään työnantajana on Emtele ja toimin siellä projektipäällikkönä sekä ICT-asiantuntijana. Kyseessä on pieni firma, joten työtehtävät ovat enemmän kuin hieman monipuolisia. Tuolla on pari kuvaa eräältä työkeikalta. Ei siitä sen enempää, firman sivuilta saa hieman kuvaa siitä, että mitä me käytännössä teemme.
Tämän lisäksi Wakeuppien TV-tuotanto loppui toistaiseksi, ja olen nyt ensimmäistä kertaa v. 1997 jälkeen tilanteessa, jossa mitään säännöllisiä tekniikkavastuita seurakunnan suuntaan ei ole tiedossa. Yllättävän vähän on tähän mennessä ahdistanut. :) Mutta, mielenkiintoista sinällään nähdä, että onko sillä saralla jotain tiedossa tulevaisuudessa. Muutenkin keikkahommat vähentyneet osittain uuden työntakia, mikä toisaalta on ihan hyväkin näin alkuvaiheessa. Sen verran paljon vie energiaa tuo uuden homman opettelu.
On tässä nyt kuitenkin joitakin keikkojakin ollut, muutama miksausjuttu, ja jokunen ihan puhdas laatikontyöntöroudaus. Vappuna piti olla videonakki Vappugospelissa, mutta samalla viikolla nappasin oletettavasti noroviruksen työreissulla Helsingissä, ja koko vappuviikonloppu to-su meni sen kourissa. Harmitti kyllä enemmän kuin paljon, kun tuolla olisi ollut parikin mielenkiintoista bändiä. Mutta, aina ei voi voittaa.
Seuraavaksi jotain kuvia menneeltä keväältä.
Viimeisinä viikkoina TTY:llä kävin hyödyntämässä paikan kaiutonta huonetta ja mittasin oman mittamikkini vasteen. Eipä se käytännössä ollut muuttunut ostohetkestä. Ihan samaan tulokseen en päässyt, mutta sen verran vähän oli eroa, että mittavirheen piikkiin menee. Ihan kiva oli saada tuo varmistettua, ja mielenkiintoista toki aina kokeilla ja oppia uutta mittaamisesta.
Ja kuten sanoin, varsin monipuolisia hommia joutuu töissä tekemään. Kuka muu voi väittää roudanneensa useamman tuhannen euron palvelimen Ikean kassissa junalla Hämeenlinnasta Tampereelle? Todellinen kannettava kone, ja toisaalta, junassahan on nykyään saatavilla sähköä.... Toisaalta, kanssamatkaajat eivät välttämättä arvostaisi tuollaisen 1U-räkkipalvelimen tuuletinmeteliä. ;)
Sitten vuorossa Markkinagospel Kangasalla, ja monitorilandia sekä päkstake. Joku vanha nuorisoseurantalo tms. se paikka oli.
Ja tapahtuman bassokattaus.
Voi sen screenin toki noinkin laittaa. Toki ehkä vähän pienempi olisi riittänyt... Toisaalta, jos tuo oli saatavana jotenkin helposti, niin eihän siinä mitään.
Ja kyllä se tahtoo av-tekniikka olla nykyään varsin tietoteknistä, kuten ruutujen määrästä voi päätellä.
Tuossa vielä kuva salista. Ei ollut kauhean iso paikka, mutta hyvin sinne sovittiin. Paitsi tietysti äänen osalta, mutta....... :)
Jos joku tietää, mikä ihme tämä on, niin kertokaa toki. Noita roikkui jokaisen ikkunan yläpuolella. Ja kyllä, sähköä johdettiin siis noihin etupuolella näkyviin lenkkeihin... Toisaalta, muuntajan kautta, eli varmaankin oli 5/12VDC, mutta silti. Ei olisi kyllä itselle tullut mieleen tuollainen ratkaisu...
Vuosittainen Nokia Mission BreakForth ja monitorimiksaajan kuulokeliitinratkaisu. Luureissa on sen verran lyhyt kaapeli, että täytyi laittaa jatkopiuha, ja koska käytin IEM-nappejakin jossain kohden, jossa oli vielä lyhyempi piuha, niin halusin tuon katkoksen johonkin järkevään paikkaan. Ihan riittävän hyvin se toimi.
Tuossa näkymä valoarsenaalista. Liikkuvia noin parikymmentä, moleja taisi olla 16 kpl, par-kannuja jokunen, muutama skanneri ja etufresut. Sinällään kyllä kävi jännä tapaus viimeisenä päivänä, kun iski pieni ukkonen päälle ja notkautti vähän sähköjä. Liikkuvista sammui osa, ei mitään yhteistä tekijää noilla. Eli sammuneet ei olleet samassa vaiheessa/samassa roikassa, ja samasta vaiheesta/roikasta ei sammunut kaikki. Eli ihan satunnaisesti meni. Ja kolme lamppua koko setistä veti itsensä yllättävän jännitekuopan takia safe-modeen, joka vaati IVO-bootin. Eli virrat pois/päälle. Jos MAC250-sarjan lamppuihin tulee NIE-virhekoodi, niin se tarkoittaa tuota.
Tapahtuman pääesiintyjän, Paul Baloche-bändin solistin Paul Balochen laulumikin eq-käppyrä monitoritiskissä. Kaveri veti napeilla, kulmalla tuollainen olisi ollut jo aika extremeä. Mikä tuli huomattua siinä kohtaa, kun pari kertaa joku muu tuli tuohon mikkiin laulamaan ja piti nopeasti saada kulmiin ääntä. Eihän se sitten sujunut ihan niin hyvin, kuin olisi pitänyt...
Tässä itse herra Paul Baloche.
Tässä bändin kitaristi. Harvoin kyllä kuulee niin maukasta kitarasoundia ja loistavaa työskentelyä. Vaikka kaappi olikin suunnattu suoraan monitoritiskille, ja oli _kovalla_, niin silti piti aina välillä jäädä nauttimaan soundista. Tosin, olihan mulla tulpat korvissa, mutta kuitenkin... :) Backline rentalilta oli tuotu pari kappaletta Vox AC30:ä (muistaakseni mallinumero oli tuo, vanhoja elämää nähneitä putkireleitä kuitenkin) ja kitaristi oli ihan viiliksissä. Olisi halunnut ostaa ne, eikä voinut uskoa, että toinen niistä oli ihan vain varalla mukana. Ihmetteli, että mistä tuollaisia oikein löytyy.
Tässä vielä kuva koko bändistä. Oli kyllä harvinaisen mukava orkesteri. Leppoisia kavereita ja yhteistyö oli helppoa. Niin, jos joku ihmettelee, niin kiipparisti soitti myös bassoa. Ja lauloi.
Oli kyllä mukavan vähän lavameteliä, kun kolme jäsenistä soitti napeilla, ainoastaan kitaristilla oli kulma. Hänkin olisi halunnut napit, mutta meiltä loppui kalusto kesken. Ja kun tapahtuman kaksi muuta orkesteria sitten soitti pääosin kulmilla, niin sen kyllä huomasi...
Ai niin, jälleen tuli huomattua, että artistin itse mukanaan roudaamiin langattomiin laitteisiin pitäisi aina suhtautua varauksella. Eräs ulkomaaneläväpuhuja toi itselleen langattoman korvanapin, johon piti ajaa _vain_ ja ainoastaan häntä itseään. Muuten ihan mukava kaveri, tuo vain vähän hämmensi. Ja tietysti ensimmäisen vedon aikana kaveri oli unohtanut vaihtaa patterin, tuli ihmettelemään jälkeenpäin, että oli yrittänyt viittoa mulle ja silti ei ollut kuullut mitään. Mutta, tää on tätä.
Ensi viikolla olisi konferenssi, ja sitten onkin kesä ihan tyhjänä keikoista. Mutta, eiköhän niitä jotain vielä tule eteen. Palataan kunhan taas on jotain kerrottavaa. Ja jaksaa ruveta raapustelemaan... :)
