2008-06-26, Apian lava, Valkeakoski

Tuo on kyllä varsin viihtyisä paikka. Puutteita toki on enemmän kuin tarpeeksi, mutta siis noin ajatuksena varsin nätti. Ja ympäristöltään kaunis. Kyseessä oli Valkeakosken hellareiden joku tuollainen ulkotapahtuma, joten ohjelmassa oli musiikkia ja vähän puhetta. Ihan hyvä meininki, väkeä vain oli jopa naurettavan vähän. Mutta, se nyt ei ole meidän ongelma.

Keikka meni varsin jouhevasti ja mitään kummaa ei tapahtunut. Sen vain itse huomasi, että alkaa suhtautua varsinkin näihin pienempiin keikkoihin jo tavallaan enemmän "ammattimaisesti" tai siis työn kannalta. Aiemmin kun oli keikkojen yhteydessä aina sellainen olo, että "Jee, keikka! Kivaa! Ja illalla sitten keikan jälkeen vielä jonnekin syömään ja vähän haastamaan juttua muiden roudareiden kanssa." niin nyt oli lähinnä olo "Jooh, puretaan tää setti nyt nopeesti, että pääsee kotiin nukkumaan." Ei siis mitenkään negatiivisella tavalla, vaan tuo on imho ihan luonnollistakin. Vaikka AV-hommat kivoja ovatkin, niin elämässä on kuitenkin paljon muutakin... ;)

Tässä nyt sitten vielä muutama kuva, perinteiseen tapaan.



Ensimmäiseksi kuva koko lavasta. Huomaa lavan läpi kasvava puu. Kai se sitten oli niin hieno yksilö, että sitä ei voinut kaataa lavan tieltä, tai jotain. No, kukin tyylillään.



Turvallisen näköinen tuo oikeanpuoleinen lamppu. Oli vain sen verran korkealla, että ei oikein päässyt korjaamaan sitä. Ja toisaalta, eihän se nyt meidän homma olisikaan ollut...



Näkymä rojuista. Huomaa jääkaappi, joka yrittää naamioitua vahvistinräkin viereen, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Täytyy kyllä todeta, että kylmä juotava roudauksen lomassa on enemmän kuin jees.



Miksaajan pitää pysyä coolina ja työkykyisenä oli keli ja olo mikä hyvänsä. Huomaa aurinkolasit, vaikka paikka oli jo varjossa. Lisäksi huomaa korvien taakse vedetty huppu, pitäähän se nyt hyvänen aika kuulla mitä miksaa... ;)

Ai niin, ja kuvan taustalla näkyy myös kappale uimarannasta. Kun olisi tuon tiennyt, niin olisin ottanut kyllä uimavehkeet mukaan. Mutta ei sitä kaikkea aina voi tietää. :(

Nyt pois. Taas kerran.

2006-06-25, Peter Youngrenin tilaisuus, Hervanta

Vuorossa oli jo melkein perinteeksi muodostunut Peter Youngrenin tilaisuus, joka tällä kertaa tosin pidettiin Hervannan kirkossa. Youngren on siis tuollainen maailmaa kiertävä saarnaajaotus, joka tuntuu 1-2 kertaa vuodessa käyvän myös täällä päin mualimaa.

Viime vuonna nuo tilaisuudet pidettiin Puistoemmauksessa (en mä tiedä mikä se sali oikeasti on nimeltään, mutta tuolla lähellä Tampereen pääkirjastoa se on). Se on ihan hirveä sali, näitä perinteisiä laatikkoliikuntasaleja, joissa kaikuu&kumisee ihan tarpeeksi. Lisäksi aiemmin bändi ei myöskään ole ollut ihan ajantasalla kaikesta (yritän olla poliittisesti korrekti ;), joten senkin takia nuo ovat olleet vähän nihkeitä tilaisuuksia.

Tänä vuonna tosiaan sali oli toinen, ja myöskin bändi oli pääosin vaihtunut. Nyt homma toimikin huomattavasti paremmin. Vielä kun olisi pysynyt hereillä ;) No joo, en sentään nukahtanut, mutta meinasi väsyttää ihan kiitettävästi. Sen verran lyhyiksi jääneet yöunet viime aikoina.

Jos joku on sattunut blogiani lukemaan pidemmän aikaa, muistaa varmaan viime syksyltä erään täysin reisille menneen videokeikan. Tosin, reisille meno ei johtunut tällä(kään) kertaa meistä... Niin, miten se nyt taas liittyy tähän? Ei muuten, kuin että ko. keikan organisaattori oli kuvaamassa tässä tapahtumassa, kun tuo Youngrenin porukka haluaa kaikki Suomen tilaisuudet videolle. Toivottavasti tämä tapaus ei muistanut mua. ;)

Mutta, jos sitten taas välillä katselisi noita työhommiakin. Vähän meinaa olla kummia mittaustuloksia meidän antennilabrassamme, ja näin kesätyöntekijänä joutuu sitten debuggaamaan niitä. Kivaa on tämä.

2008-06-18 -22, Juhannuskonferenssi 2008, Keuruu

Noin, tästäkin vuodesta selvittiin hengissä. Sadettakin saatiin (välillä jopa tuntui, että vähän liikaa), mutta siitä huolimatta meni kuitenkin ihan kivasti hommat. Pari kertaa meinasi meillä olla vähän stressinpoikasta havaittavissa, mutta tilaisuudet menivät kivuttomasti. Nuo stressit liittyivät lähinnä ensimmäisen tilaisuuden harkkoihin ja siihen tarvittavan kaluston pystytykseen. Olikin yllättäen varsin vaativa juuri tuo ensimmäinen tilaisuus, ja siinä oli vähän muutakin härdelliä samaan aikaan menossa, niin aiheutti vähän harmaita hiuksia. Mutta, siitäkin selvittiin.

Tänä vuonna oli tosiaan jääkaappi käytössä, ja mikäs siinä oli miksauspöydän takana nuokkuessa, kun kylmää juotavaa oli käden ulottuvilla. :) Siitäkin on pari kuvaa ehkä tulossa.

Onneksi pystytyksen aikana satoi varsin rankasti, niin saatiin jo siinä vaiheessa tarkistettua teltan vuotokohdat. Oli sitten helppo laittaa kalusto niihin kohtiin, jotka olivat pysyneet vähiten märkinä. Toki se rankka sade kuitenkin aiheutti ongelmia, ja varsinkin parin tilaisuuden aikana joutui mikkejä siirtelemään yms, kun meinasivat vähän kastua.

Pääteltalla oli kuitenkin suurempi ongelma, kun siellä on jo FOH-pisteen koko sen verran isompi, että ei millään voi saada koko aluetta kuivaan kohtaan. Oli sitten eräänä iltana hyvä sateenvarjomeri valopöytien päällä, kun vettä tuli juuri siitä kohdasta alas varsin hyvää tahtia. Jos vaikka jossain vaiheessa saisivat rakennettua oman katoksen tuolle alueelle... Ei olisi edes mikään kovin paha nakki, kun ei se yleisön näkyvyyttäkään heikentäisi. Muutenkin pääteltan pojat olivat paikoitellen vähän pulassa. Jonzu mm. vei sinne Uniquensa lainaan, kun heiltä oli savukone hajonnut. Lisäksi itse roudasin lauantai-illan myöhäiskokoukseen kasan mikkiständejä lastenteltalta. Ja vähän turhan kiireellä. Ai niin, tuon lisäksi myös roudasin vähän siellä tuon tilaisuuden yhteydessä ja päivystin myös monitorimikserin takana muutaman minuutin. Ja mä kun menin ihan yleisönä sillä kertaa paikalle... :)

No, oli meilläkin toki hieman ongelmia kaluston kanssa. Perjantaina nauhoitettiin perinteen mukaan sunnuntaina joltain Ylen radiokanavalta ulostuleva radiokokous lastenteltassa. Muuten homma meni jouhevasti, eikä meillä olisi tullut edes kiire vaihdon kanssa (toisin kuin aiempina vuosina...), mutta kun. Ensimmäiseksi huomattiin basistin tuoman vahvistimen särisevän niin pahasti yksinäänkin, ettei siitä tullut mitään. Ylistysteltasta onneksi löytyi vapaa Hartke, niin tuosta selvittiin. Tosin, sekin särisi vähän, mutta niin paljon vähemmän kuin tuo toinen, että sillä ei enää ollut juurikaan merkitystä. Lisäksi esiintymään tullut pariskunta oli hieman myöhässä, ehtivät paikalle vasta 10 min ennen alkua, tai jotain. Kai siitäkin sitten jotain tuli, kitarasoundit vaan taisivat olla hieman metässä. Lähinnä siis lähtöpäästä, kun soittivat molemmat akustista kitaraa ja niiden sävynsäädöt olivat muuttuneet varsin radikaalisti matkan aikana. No, eipä ollut meiltä pois tuo.

Niin joo, Yleltä myös hajosi mikseri kesken nauhoituksen. Tai no, sammui itsekseen ja jossain vaiheessa sitten lähti taas käyntiin. Onneksi ottivat kaiken kuitenkin raidoille talteen, eikä tuo riippunut mikseristä mitenkään, niin sieltä sai sitten pelastettua. Joutui vaan toki tekemään sitten enemmän töitä editoinnissa.

Tällaista tällä kertaa. Yritän saada tätä tekstiä vähän päivitettyä vielä myöhemmin, ja lisättyä niitä kuvia. Mutta katsotaan nyt koska se onnistuisi. Sen verran tässä kiire meinaa muiden töiden osalta painaa päälle. Adios. Ainakin hetkeksi.



Lastenteltan omat maskotit: Lehmä ja Sonni. Sai kuulemma haukkua Lehmäksi. :)



Kuin kaksi marjaa. Jääkaappihan on toki niin tärkeä, että vaatii pehmustetun casen, eikösjuu? :)



Näkymä päälavalta. Kuuleekohan tuosta monitorista esiintyjä oikeasti mitään?



Myöskin näkymä päälavalta, tällä kertaa monitorimikserin vierestä. Ilmeisesti hyttyset olivat ainakin jossain vaiheessa olleet riesana.



Päälavan kamerarata. Käyhän se tietysti noinkin ja on toki huomattavasti parempi kuin jos yrittäisi suoraan ajaa hiekalla. Mutta, no... Olis ollut ihan kiva nähdä kuinka keikkuvaa jälkeä silti tuli. Toisaalta, tuota pitäisi kokeilla sisätiloissa, kun eräässä paikassa on laattalattia ja laatat vähän turhan huonosti asennettu. Siellä se voisi ehkä jopa toimia.



Onkohan tuo vene nyt eksynyt vähän väärään paikkaan? Kyllä tuolla järvi on muutaman sadan metrin päässä, mutta se on kuitenkin alamäkeä koko matka...



Ja sitten purkamaan... Kuvassa ei mitään kovin ihmeellistä, mutta kun sattui käymään harvinainen tapaus ja itse pääsi kuvaan, niin pitäähän se nyt käyttää hyödyksi. ;)



Ja tässä esimerkki turvallisesta työtavasta. Onneksi Jonzun parempi puolisko ei nähnyt tilannetta. ;) Vai näkikö sittenkin?



Roudausreitin valmistelua. Huomaa kohtalaisen kurainen autonperä. Kura ns. lensi kaaressa Jonzun hakatessa kiilaa irti hienosäätölekalla.



Huomaa hyvin toimiva ovenkorotuskeppi. :) Olihan se vähän tiellä, mutta muuten olisi vettä valunut varsin hyvää tahtia niskaan teltan katolta, niin parempi tuokin.



Ja on se aina niin mukavaa kun on puhtaat ja kuivat roudusreitit. tuossa oli siis vettä muutaman sentin verran, kun jalalla astui päälle. No, onneksi kuvassa näkyvät allekirjoittaneen uudet ja uljaat turvakengät tuntuivat pitävän vettä. Ai niin, ja noilla voi myös kävellä metallinpaljastimesta läpi ilman hälytystä. Tosin, koskahan mulla sellaiselle on tarvetta...



Eipä tuosta kuvasta oikein näy kunnolla, mutta kengät ja lahkeet olivat varsin kurassa viikon jälkeen. Tosin, se nyt ei ole mikään ihme, sen verran paljon siellä tuli kuitenkin vettä.

Jostain kumman syystä ei olleetkaan kaikki tänne tarkoitetut kuvat siirtyneet perille, mutta täytyy ihmetellä asiaa illalla kotona. Jos muistaa. Nyt kuitenkin jatkamaan tuon puhelimen mittailuja. Ugh.

2008-06-16, Pakkaus Juhannuskonferenssia varten

Noin, saatiin sitten autotkin pakattua konferenssia varten. Jonzu suuntaa Keuruulle jo tiistaina ja itse siirryn sinne keskiviikkona. Tänä vuonna uutuutena on jääkaappi, joka saatiin mahtumaan casen sisään, kun vähän tunattiin tuota casea. Tuostakin varmaan kuvaa jossain vaiheessa. Lisäksi logistiikkaongelmien takia allekirjoittanut kuljettaa pari nostinta (VMB TE-071, ~70kg/kpl) farkun takakontissa Keuruulle. Tästä on hyvä lähteä. :)




Tässä vielä kuva niistä nostimista. Kamerana Nokian N95, sellaisen kun sain työluuriksi. Ihan kiva räpsy se, mutta ei siitäkään ole kuvaamiseen. Lähinnä sillä voi hyvässä valaistuksessa räpsiä, mutta onko toki parempi kuin moni muu kännykkäkamera. Niin, ja optisen zoomin puute rajoittaa varsin paljon.

2008-06-14, 60. Jukolan Viestit, Tampere

Harvoin tulee kyllä oltua keikalla keskellä metsää. No, olihan tuollakin toki rakennuksia ympärillä ja väkeä sitäkin enemmän, mutta kyllä se meidän paikka oli sen verran siinä sivussa, että ihan metsäinen olo tuli. Kyseessä oli siis 60. Jukolan viestit, jotka tänä vuonna juostiin Teiskon Kaanaassa Tampereella. Hikeä, mutaa, likaa, huimia tunteita, ja kaikkea sitä muuta tauhkaa, joka kuuluu tuollaisiin kisoihin. Ai että, sitähän tuntee itsensä melkein runolliseksi. ;)

Niin, siellä siis järjestettiin paikallisten e.vluttien toimesta metsäkirkko ja päivällä oli samassa paikassa lapsille vähän nukketeatteria. Mikäs siinä, mukavahan tuolla oli tekniikka olla tekemässä, kun aikataulu oli enemmänkin kuin leppoisa, kelikin melkein hyvä loppuun asti (muutama minuutti ennen loppua alkoi sataa ja purku tehtiin sateessa) ja muutenkin ihan lupsakkaa meininkiä.

Ei tuossa päivän aikana tapahtunut mitään kovin kummoista, mitä nyt kotiin lähtiessä Jonzu kääntyi väärään suuntaan jo toisesta risteyksestä ja meille tuli pieni maaseutukierros siinä sitten samalla. Onneksi oli navigaattori. ;) Niin, ja takaisinhan ei käännytä...

Tässä vielä muutama kuva lopuksi. Täytyisi varmaan noista edellisistäkin keikoista jotain kuvia yrittää saada tänne, mutta kun on vähän muutakin tekemistä. No, katsellaan. Huomenna pitäisi vielä mennä pakkaamaan autoa juhannuksen keikkaa varten ja keskiviikkona sitten suuntaan kohti Keuruuta. Tänä vuonna jälleen kerran juhannus sujuu tuolle Keuruun juhannuskonferenssissa lasten teltassa istuessa. Vielä kun sinne saisi jääkaapin miksausaitioon.

Noin, nyt ne kuvat.



Ensiksi kuva koko tuosta kirkkoalueesta. Olivat nuo rakennusmiehet ahkeroineet varsin näyttävän kokonaisuuden tuonne, ja kaikki vain tuon yhden messun vuoksi. Ihailtavaa toimintaa! Etualalla näkyvä pressuviritelmä oli meidän käsialaa, mutta siitä myöhemmin lisää.



Ai että kun oli nättiä. Tuo alttari varsinkin on enemmän kuin asiallinen. Tuollaisia lisää!



Maasto oli sen verran pehmeää ja epätasaista, että kaiuttimet oli pakko sitoa puihin kiinni. Onneksi sattui molemmilla puolilla lavaa olemaan edes sinne päin sopivilla kohdilla puu, niin tuo onnistui. Ei nyt ehkä kaikista elegantein ja hienostunein ratkaisu, mutta eikös virittämien kuulu roudarin toimenkuvaa? :)



Tuossa komea miksaustelttamme. Ei nyt ehkä ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehty, mutta eikös tärkeintä ole toiminnallisuus? Se pysyi pystyssä, sinne mahtui sisään ja se piti veden ulkona. Mitä muuta voi tilapäiseltä miksausteltalta vaatia? Huomaa varsin roudarimaiset ratkaisut tuon pystyttämisessä. Tukirakenteet kuormaliinoista ...



... pressut maassa kiinin safety-ketjuilla ...



... ja pressut liinoissa kiinni super clampeilla. :) Tuonne oli pakko laittaa oksa väliin, koska tuo super clamppi ei purista leukoja ihan täysin kiinni.



Jonzu väsähti kesken rakennushommien ja päätti kokeilla pressuvuodetta. Huomaa myös päänalusena (jota voisi ehkä myös tyynynkaltaiseksi kutsua) toimiva RCF:n aktiivikaapin suojapussi. Oli kuulemma pehmeää ja mukavaa.



Ja kun nyt tähän virittämisen makuun ollaan päästy, niin kyllä sillä gaffalla nyt yhden hammastahnatuubinkin korjaa. :)

Noin, Hervanta kiittää, kuittaa ja vaikenee.