Splittauksen sielunelämää (ja vähän lavakaapeloinnistakin)

Muusikoiden.net:issä kyseltiin vaihteeksi harvinaisen fiksuja lavakaapelointiin liittyen (http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=196509). Ajattelin kuitenkin raapustella oman vastineeni splittaukseen liittyen tänne, koska saan sitten nuo kuvat liitettyä tekstin sekaan ja lisää kirjoituksia blogiini. ;)

Eli, alla olevassa kuvassa näkyy erään suomalaisen tapahtumatekniikkafirman kaksi erilaista splittausjärjestelmää. Ensin takapuoli ja alempana etupuoli. Kuvat ovat eri tapahtumista, kuten äkkinäinen saatoi arvatakin. :)





Molemmissa järjestelmissä varsinaisen splittauksen hoitaa xta:n aktiivisplitterit. Vasemman puolimmaiset kuuluvat vanhempaan kattaukseen, jossa on xta:n vanhempi splitterijärjestelmä, ja oikeanpuolimmaiset taas hyödyntävät xta:n uudempaa splittausjärjestelmää.

Tuo uudempi järjestelmä voitaisiin ottaa esimerkiksi, koska se alkaa olla tehty kuten oikean järjestelmän kuuluukin. Eri puolille lavaa ripotellaan 12-kanavaisia lavarasioita, jotka moninapaliittimellä/multsarilla (Veam on mallisarjan nimi, tarkempaa speksiä en tiedä) varustetulla kaapelilla kytketään eteenpäin. Tästä on se hyöty, että esim. rumpuraiserille voidaan tuo lavarasia laittaa paikalleen jo lavan takana ja kytkeä mikkipiuhat siihen. Bändivaihdon aikana raiseri rullataan paikalleen, kytketään multsari kiinni ja homma on valmis. Nopeuttaa vaihtoja varsin paljon.


Kuvassa on kirjaimilla merkattu lavarasioiden paikat. Riippuu paljon keikasta kuinka monta ja mihin tarkalleen rasiat tulevat, mutta tuo on varsin toimiva lähtökohta. Joskus saattaa olla tarpeen laittaa vielä lavan keskelle eteen yksi rasia, mutta eihän tällä alalla mikään sovi samaan tiukkaan pakettiin. Lisäksi esimerkkinä käytetyssä järjestelmässä rasioita saadaan ketjutettua. Eli "A-piste" voi sijaita fyysisesti useammassa eri kohdassa. Varsin näppärä isommilla lavoilla, koska aika harvoin on tarvetta 12 reiällä samassa pisteessä. Myös tuo kirjainten kiertojärjestys riippuu aina pätsimestarin (tai jonkun muun lavahenkilön) mieltymyksistä, mutta tuohon tyyliin kuitenkin.

Laavakaapelointi päätyy lopulta splitterijärjestelmän kaapelipuolelle multsareihin. Ylemmässä splitterikuvassa näkyy roikkuvia värikoodattuja xlr-viuhkoja. Ne ovat kytketty noihin lavalta tuleviin kaapeleihin ja näiden avulla hoidetaan se varsinainen "pätsääminen". Eli oletetaan, että oranssiin nippuun olisi kytketty rasia C. Tämän rasian kanavaan 1 on kytketty sähkökitara ja kanaviin 2-3 sähköpiano. Splitterin luona C1 (eli oranssin viuhkan 1-kanava) kytketään kaukokaapelin kanavaan 10 ja C2-3 kaukokaapelinkanaviin 15-16. Kaukokaapelin kanavat näkyvät xlr-runkoliittiminä noiden viuhkojen ja ylhäällä olevien tuulettimien välissä.

Tässä kyseisessä järjestelmässä FOH ja monitorilähtö ovat multsareilla tuolla splitterin kaapelipuolella. Muistelisin noidenkin olevan 12-kanavaisia kaapeleita. Splitterin naamataulussa (joka näkyy alemassa splitterikuvassa) on vielä 2 erillistä lähtöä ihan xlr:inä, josta voidaan signaali syöttää nauhoitukseen tai bändin omaan monitoritiskiin tai mihin nyt ikinä halutaankaan.

Tässä järjestelmässä phantomit kytketään splitteriltä, eli niiden hoitaminen on pätsäämisestä vastaavan kaverin tehtävä. Pienemmissä tapahtumissa joko talon monitorimiksaaja tai joku lavaroudareista hoitaa oman tonttinsa ohella pätsäämisen, mutta yhtään isommissa kinkereissä siinä on hyvä olla ihan oma kaverinsa. Toki tuo henkilö voi auttaa esimerkiksi lavalla kun on saanut pätsin tehtyä, mutta siihen liittyvissä pähkäilyissä on kyllä riittävästi tekemistä kiireisissä kisoissa.

Hyvä toimintatapa on purkaa pätsi aina kokonaan bändin vaihtuessa ja kytkeä asiat uudestaan. Tällä varmistetaan se, että ne asiat ihan oikeasti menevät sinne minne menevät, eikä se nyt niin paljoa enempää ota aikaa. Kunnon muistiinpanojen pohjalta pätsin rakentaminen tyhjästä on lisäksi huomattavasti nopeampaa kuin alkaa lennossa yhdistelemään vanhaa ja uutta pätsiä. Pätsimestarin tehtäviin kuuluu siis vastata siitä, että asiat ovat splitteriltä pätsätty oikeisiin kanaviin, phantomia menee sinne minne pitääkin, ja lisäksi signaalit tulevat sopivalla voimakkuudella splitterille. Koska kyseessä ovat aktiivisplitterit, niin niissä on gainisäätönsä. Aika vähän niihin tarvitsee käytännössä puuttua useimmissa metelimusiikkia tarjoavissa kisoissa, mutta on sitäkin tullut vastaan.

Tässä käsitellyssä splitterijärjestelmässä on räkin alaosassa vielä 2 riviä runko-xlr:iä, joista toisessa rivissä ovat urokset ja toisessa naaraat. Nämä on ihan kylmästi kolvattu rinnakkain, eli yksi kanava kaapelista on saatavana molempina xlr:inä paneelista. Vastaava paneeli löytyy FOH:ilta ja siinä ei ole mitään ihmeellistä välissä. Näitä voidaan käyttää paluukanaviin FOHilta (eli siis pa:lle yms. menevät), huutocomin rakentamiseen, intercomiin, yms. Eli ihan mihin tahansa, jossa vaaditaan suora kaapelilinja FOHin ja lavan välillä.

Mitähän vielä. Paljon on tullut sanottua, mutta todennäköisesti kauhean epäselvästi ja oletettavasti jotain äärimmäisen kriittistä on myös jäänyt puuttumaan. Saa laittaa kommenttia, jos joku kohta kaipaa vielä lisävalaistusta.

2010-12-05, Ilveksen Iloinen itsenäisyys

Taisi kyllä tulla eteen hienoimmat pirskeet hetkeen. Ilves-hotellissa Tampereen keskustassa järjestettiin 24. kerran itsenäisyyspäivän aattona hienot pukujuhlat, joiden tunnuslauseena on, että ei voi olla ylipukeutunut.

Meiltä tuli kalustoa kolmeen eri paikkaan, joista allekirjoittaneen osalle osui Ball Room. Tuolla oli kutsuvierastilaisuus ensimmäisenä ja sen jälkeen ovet avattiin suurelle yleisölle. Bändinä tilassa soitti Dallape, joka oli varsin positiivinen kokemus. Kannattaa kyllä käydä kuuntelemassa, jos joskus on mahdollista!

Aika harvalla bändillä tulee nykyään lavalta mikserille vähemmän kanavia kuin lavalla on soittajia... Toki isot kuorot erikseen, mutta nyt laulajia oli vain 2. Ja vaikka kokoonpano vaihteleekin kerrasta toiseen, niin ei sitä kyllä kuullut missään. Potki, ja lujasti. Toki musiikkityyli ei ihan aina iskenyt, sellaista ehkä 30-luvun tyyliin olevan tanssimusiikkia, mutta järkyttävän hienosti soitettuna. Kokoonpano tällä kerralla: rummut, sähköbasso (ainoa pahempi tyylirikko), sähkökitara, viulu, haitari, marimba, tenorifoni, alttofoni/huilu, trumpetti, pasuuna ja laulu.

Vaikka päivä venyikin kohtuullisen mittaiseksi (20h tuli listaan), niin allekirjoittaneen osalta oli aika lupsakkaa pääosin. Kasauksessa ei ollut mikään tulipalokiire, ja bändillä oli mukanaan oma miksaaja. Eipä siinä paljoa tarvinnut tehdä kisojen aikana, kunhan vähän päivysti, että kaikki toimi.

Ja tuon artistin miksaajan suusta kuultua 'Niin, tässä oikea mikki oikeaan paikkaan -metodissa on vielä se hyvä puoli, että tiskin nollaaminen nopeutuu huomattavasti kun eq:ta ei ole paljoa tarttenut käännellä'. Niinpä... :)


Ballroom juuri ennen kisojen alkua. Kattaus sille kutsuvierasporukalle.


Kutsuvierasporukan tarjoilupöytä. Näytti muuten todella hyvältä livenä!


Dallape solistinaan Sami Saari. Siinä oli kyllä mies paikallaan. Ihan loistavaa showta koko esityksen ajan. Huomaa myös asiaankuuluvat nuottitelineet. :)


Ball Roomin PA-torni. Alhaalta ylöspäin: B2, Q-Sub, 5*T10 (joista jätin ylimmän irti). Ei todellakaan optimaalinen, mutta kun ei voi ripustaa ja pari vuotta sitten kokeiltu Q-sub+Q7 -kombo jäi kauaksi riittävästä. On sitä huonompiakin läjiä tullut vuosien aikana kuunneltua, eli kyllä tuolla ihan veti, mutta ei siitä sen enempää. :)

2010-12-03, WakeUp

Vuoden viimeinen WakeUpin TV-taltiointi ja vaikka aikataulu ja muutkin asiat olivat jo sekaisin, niin pistettiin samalla myös koko tv-kalusto uusiksi. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä, eikös... ;)

Ollaan siis tähän asti kuvattu vanhalle JVC:n kalustolla, 4:3 SD-tasoista kuvaa. Se on ihan tuotantotasoinen kalusto kyllä, mutta ikä alkaa jo näkyä kaikessa. Ei vähiten siinä, että kalusto on kulunut ja nykylaitteilla jo lähtökohtaisesti saa paljon parempaa jälkeä aikaan.

Alunperin piti ottaa talteen 16:9 SD-tasoisena, mutta kaluston aiheuttamista rajoitteista johtuen piti siirtyä suoraan HD-kuvaan. Sinällään aika sama, kun lopputulos kuitenkin ajetaan TV7:n taikalaatikon 'hyvä sisään->huono ulos' läpi, mutta onhan se nyt toki kiva alkuperäiset saada hyvällä laadulla talteen. Niin, se väritoisto. Olin ihan viiliksissä koko setin ajan, kun näytti niiiiiin hyvältä. Nyt alkoi jo löytyä sävyjäkin, eikä vain tasaista väriä. :)

Tarkkaamo myös yksinkertaistui monta kertaluokkaa, kun monitorien määrä romahti. Nyt kaikki kytketään mikseriin, joka tuuppaa tavaran yhteen monitoriin. Siinä näkyy siis Program, Preview ja kamerakuvat, sekä myös skoopin valoisuusnäyttö. Tällä kerralla olimme myös eri paikassa kamerakaapeleiden pituusrajoitusten takia.


Multiview-näyttö


Tarkkaamo tällä kerralla.

Vielä oli pientä säätöä kaapeloinnin yms osalta, mutta kyllä se siitä. Tällä kertaa muutos ei ollut kyllä huonompaan suuntaan juuri miltään osin. Tai no, kameroiden käytettävyys on karvan huonompi kun ovat pienempiä ja kontrollit eivät ihan niin hyvin saatavilla kuin noissa JVC:n vanhuksissa mutta toisaalta myös kevyempinä helpottavat kuvaajan elämää.

Kamerat siis ovat Sonyn EX3-sarjaa, ja mikserinä Panasonicin AG-HMX100, jolla saisi tehtyä myös 3D-kuvaa. Milloinkohan TV7:lle pystyisi tarjoamaan sellaista. ;)


Videomikseri


Pirteää tarkkaamohenkilökuntaa

Maata Näkyvissä 2010, 2010-11-18 - 21

Raapustelen nyt jo jotain, ja laitan kuvat tänne. Teksti päivittynee lähipäivinä, kunhan ehdin.

Lainatakseni vapaasti erästä roudarikeskustelua 'Sekoilun superlatiivi?' 'Maata näkyvissä...'

Kyseessä on kyllä tekniikan osalta sen verran ypj-juttuja[1] sisältävä härdelli, että ihan heti ei tule toista mieleen. Aika harvoilla festareilla kun on samassa tilaisuudessa montaa eri puhujaa, miimikkoa, tanssiryhmää, ja musiikkia reggaesta räpin kautta örinämetalliin. Ja toki bändit ihan muutaman minuutin vaihdoilla. No joo, ehkä nyt vähän liioittelin, mutta tuosta saa hyvän kuvan kuitenkin. Ohjelma on ihan oikeasti varsin laajalla skaalalla.

[1] Jaa että mikä ihmeen ypj? Yks Pikku Juttu = joku todella spesiaaliylläri, joka käytännössä vaatii aikaa/energiaa/resursseja enemmän kuin siihen lupautuessa osasi arvata. Esimerkkinä, 'Olis yks pikku juttu, ei mitään kauhean isoa, pitäisi vain tuo yksi lava käydä hakemassa pois, kestää ehkä puolisen tuntia lastata se autoon.' Mutta toki unohdetaan kertoa, että lavan ja varaston välissä on 200km.

Jos aiemmat vuodet kiinnostavat, niin ne löytyvät kyllä: 2008/1, 2008/2, 2008/3, 2009/1, 2009/2.



Näkymä areenan takaosasta piippuhyllyltä. FOH on kyllä ihan riittävän kokoinen, ei siitä pääse mihinkään.


Näkymä samalta suunnalta, mutta jonkin verran alempaa Newsboysien konsertin aikaan.

Perinteiseen tapaan vaikutin TV-tiimissä tälläkin kerralla, tosin tänä vuonna en koskenutkaan kameraan tapahtuman aikana, vaan istuin kuvatarkkailijan paikalla. Muutenkin pysyttiin traditioissa aika hyvin, RMC:n kyydillä Turkuun, vähän autojen tyhjennystä niiden kanssa, ja TV-tiimin saavuttua kisapaikalle tiimin vaihtoa. Tänä vuonna RMC:llä oli tavaraa kahden puoliperän ja kahden kuorma-auton verran. Eli ihan kiitettävästi erikokoisia ja painoisia ruskeita laatikoita. Tai no, olisivatkin kaikki olleet laatikoissa, mutta kun sitä irtosälää on aina ihan liikaa.

Meillä sujui kasaus kohtuullisen kivuttomasti torstain osalta. Mitä nyt riggaajat olivat muutaman tunnin aikataulustaan myöhässä, mikä heijastui meidänkin toimintaan jossain määrin, koska lavan rakennus viivästyi vastaavasti. Toisaalta torstaina saatiin aika hyvin tehtyä muutenkin se mitä tehtävissä oli. Illalla hotellille lähtiessä tilanne näytti vielä hyvältä. Mutta totuus paljastui perjantaina, kun vielä puolisen tuntia ennen kisojen alkua joutui vähän sykkimään. Tuntuu olevan luonnonlaki, käytettävissä olevalla ajalla ja vaadittavalla kalustomäärällä ei ole mitään väliä, aina tulee kiire. :)

Tänä vuonna positiivisena seikkana oli hotelliin majoittumisen helppous. Aiempina vuosina on ollut kauheaa säätöä, mutta nyt asiat sujuivat sopivan joutuisasti. Osasyynä saattoi toki olla, että nyt siellä oli nuorehko henkilö tiskin takana, eikä se elämäänsä kyllästynyt vanha ja kurttuinen tapaus.

Meidän oma kattaus myös tuntui tänä vuonna toimivan hämmentävän hyvin. Toki aina on kaikkea pientä, ja muutama varsin kinkkinen ongelma tuli myös ratkaistua. Tänä vuonna intercomit toimivat ilman suuria murheita ja yksikään kameroista ei pudonnut kesken kaiken pois menosta, vaikka osittain epävarmoja kaapeleita jouduttiinkin käyttämään.

Ääniasiaa: Hallin puolella äänikalusto oli kokenut hieman päivitystä viime vuodesta. PA:na oli jälleen isoa Vertecciä, ja monitoroinnin sidefilleinä pienempää Vertecciä. Etufilleinä jälleen Martinin W3:t. Mutta yleisön sivu/yläfillit olivat vaihtuneet Martinin W8-klusterista l'Acousticsin Kiva/Kilo-nippuihin. Tuntui toimivan varsin hyvin, eli oli kyllä eteenpäin se muutos. Ainakin mitä nyt pikaisesti ehdin kuuntelemaan. Alapään jyrinät hoidettiin tuttuun tapaan 4/puoli l'Acoustics SB28-kaapeilla, jotka oli kytketty jonkinlaiseen kardioidi-moodiin.

Tiskeinä monitoripäässä oli Vi6 ja Venue D-Show Profile, jota käytettiin vain Newsboysien monitorointitarpeisiin. Kaverilla kun oli show tikulla mukanaan. Etupäässä Vi1 jakoi lavaräkin Vi6:n kanssa, ja lisäksi käytössä olivat Crest X-VCA ja Soundcraftin Series 5. Ilmeisesti kattaus toimi kohtuullisesti, koska mitään suurempia mutinoita ei kantautunut korviini. Toisaalta, olinhan vain vidiootti tuolla, niin eipä mulle kaikkea kerrota... :)


Kuva lavasta piippuhyllyltä katsoen. Alempana näkyvät Vertec-niput, ja ylempänä nuo Kiva/Kilo-pinot.

Valohäröilyä: Valokattaus luonnollisesti vaihtuu joka vuosi, koska riippuu niin lavastuksesta yms. Tänä vuonna uutta olivat Roben jotkut 2500W liikkuvat, joita taisi lähemmäs parikymmentä olla. Lisäksi perinteiseen tyyliin Varilite 1000- ja 2000-sarjalaisia muutama, ja Mac 250 ja 700-sarjan lamppuja kasa. yhteensä liikkuvia oli noin kuusikymmentä tänä vuonna. 4- ja 8-moleja oli niitäkin ihan kivasti, jossain 30-40 välilä se lopullinen määrä taisi olla. Kyllä sillä jo yleisön sokaisee... :) Näiden lisäksi kasa ledipalkkeja taustarätin värjäykseen ja kauhea kasa Atomicin 3000:ia.


Hieman vanhemman liiton seurantaheitin. Huomaa takaosassa oleva käyttöaikalaskuri, sekä jalustan päällä majaileva virtalähde. Ja painoa on kuulemma Riittävästi.

Taustagrafiikka oli tänä vuonna hoidettu yhdellä Isolla screenillä, ja vain kahdella tykillä. Viime vuonna screenejä ja tykkejä oli 9. Puolensa tuossa, myös se, että tykkien piti olla aikasta paljon järeämpiä. Ja järeämpien tykkien vuokra on myöskin järeämpi. :) Grafiikka ajettiin myöskin perinteiseen tapaan Hippotizerin kautta. Ja huomasivat senkin, että sopivasti rikkinäinen videofilee kyllä toistuu kivasti, mutta saa Hipon layerin kaatumaan. Ja takaisin niitä ei saanut kuin restartilla, joka kestää hetken, eli ei voinut keikan aikana tehdä. Onneksi 6 layerillä pärjästi kuulemma ihan riittävän hyvin sen vedon.



Näkymä sunnuntain jumalanpalveuksen aikaan.



Jumalanpalveluksen jälkeen.



Tuollaisia peilipallovirityksiä lavalla oli kasa, kuten aiemmista kuvista on saattanut havaita.

Vidiotismia: Meillä ei kaluston osalta ollut juurikaan päivityksiä. Mitä nyt kraana tuli käyttöön, joka oli enemmän kuin jees. Ja lava oli tänä vuonna 20-30cm korkeammalla kuin aiemmin, eli lavan edessä vetävä kamera jäi liian matalaksi. Tämä muutos ei ollut muullakaan tekniikalla tiedossa, joten onneksi emme olleet yksin.



Joku yrittää ilmeisestikin olla kauhian vitsikäs. Ei siinä, kyllä tuohon videomikseriin hiiren sai kiinni, mutta ei suoraan käyttöpintaan...



Kuvassa se meidän kraana. Tykkään. Olivat ennättäneet rakentaa paineaidan yli puoleen väliin, kunnes saivat tietää meidän haluavan kraanan tuohon. Hieman meni aitaporukalla naama nyrpeäksi, kun aitaa piti sitten siirtää ja kasata uudestaan. :)



Näkymä tarkkaamosta. Ei siis mitään uutta, vähän layouttia muutettu viime vuodesta.



Kuvatarkkailijan toimipiste. Laitteisto-, kaapelointi- ja muutamasta muusta syystä johtuen tuosta nyt tuli tuollainen kuin tuli. Ja järjestys oli aika mielenkiintoinen, kuten kuvasta näkyy. Kahdestaan taipui hyvin, kun yksi käänteli noita kahvoja, ja toinen pyöritteli 1 ja 4-kameroiden CCU:n potikoita. (nuo räkkilaitteet remotejen ja monitorien välissä). Kuvatarkkailija pystyi siis valitsemaan itselleen katseltavaksi yksittäisen kameran, ja seuraamaan suoraan program-kuvaa. Käytännössä tuli kuitenkin kirkkaudet vilkuiltua pääosin kameroiden preview-monitoreista, jotka näkyivät edellisessä kuvassa. Ja kroppa kiittää hyvästä työergonomiasta... :) Taustalla näkyy videoskooppi, joka on suureksi avuksi kuvan kirkkauden säädössä. Toki silmällä pääsee pitkälle, mutta ei se kaikissa tilanteissa ihan täysin riitä.



Äänitarkkailijallakin lähti homma vähän lapasesta. Aiemmin ollut mikseri, ja Finalizer. Nytä vähän enemmän. Siirrettiin myös tänä vuonna toisella pöydälle, niin tuli tuohon videopuolelle enemmän tilaa. Hyvä näin.

Sekalaista:



Näkymä huoltosillalta purun yhteydessä. Kuten tuli jo todettua, kaikenlaisia laatikoita oli varsin hyvä määrä. Löytyi räkkiä, casea, kuutiota, painavaa kuutiota, semipainavaa puolikuutiota, sekä nostettavaa laatikkoa. Näitä termejä siis kuuli autoja pakatessa. :)

Mutta, tässä nyt nämä. Päivitän ehkä jossain vaiheessa lisää, nyt taas töiden pariin.

Kuvia keikoilta

Sain vihdoinkin uuden pöytäkoneen hankittua, ja kuvien arkistointiprojekti pääsi jatkumaan. Tässä nyt jotain paloja kuluneen vuoden ajalta. Eivät ole mitenkään kauhean hyvässä järjestyksessä, mutta no, koittakaa kestää. :)

Sen voisin vielä sanoa, että perinteisten rokkifestarien lisäksi on syksyn kuluessa tullut tehtyä enemmän ja vähemmän spesiaalijuttuja. Kolme kertaa oltu kauppakeskuksessa keikalla, kerran museossa, jne.



Ylisfestarit ja Anssi Kela. Jotenkin nostalgista päästä tekemään Kelalle monitorit, ja oli vieläpä ainoa monitoriukoton bändi näissä kisoissa...




Ylisfestarit ja Pete Parkkonen lavalla. Huomaa hieman erikoisempi soitin rokpop-bändillä. :) Puolessa välissä vaihtui kyllä sähköiseen versioon, kun basisti valitti kuntonsa loppuvan kesken.



Tenavien tohinat ja erään bändin perkussio-osasto. Huomaa peltiämpärit by Ikea.



Pitäähän sitä nyt hyvänen aika konserttiflyygeli olla mukana... Samainen bändi kyseessä kuin yllä.



Ristirock ja kyllä siellä se videopistekin jossain majailee... Olin siis kameran varressa tällä kertaa.



Ristirock ja väsähtänyt vidiootti.



Kiva välillä tehdä isoja kekkereitä ilman pakollista banaania. Tosin noiden roudattavuus ei aina ole ihan niin hyvä kuin ehkä nykyisten järjestelmien, mutta kuitenkin.



Nokia mission kesäkonferenssi osui siihen kuumimpaan aikaan heinäkuusta. Aika tukalat 4 päivää Metroareenalla. Onneksi oli tällaisia turvallisia tuulettimia huolehtimassa tilanteesta.



Likkojen sisustusilta Turtolan Kodin1:ssä.



Samainen sisustusilta. Lava muuten liikkui aika mukavasti tanssityttöjen alla. Arviolta 5-10cm edestakaisin, tytöt eivät kauheasti arvostaneet... :)



Idän Ihmeet Ideaparkissa, ja FOHin sijainti.



Samainen bändi lauteilla.



Pitäähän sitä nyt hyvänen aika kukka olla monitorimiksaajalla... Nokia Mission Downtown-toimipisteen avajaisista, jossa äänitettiin livelevy. Tulee ulos ehkä joskus, ja saattaa jopa sisältää jotain livenä nauhoitettua. ;)



Pitäähän sitä nyt kaiuttimenkin kuulla mitä lavalla tapahtuu... Samaisesta nauhoitushärdellistä.



Tein itse ja säästin, design by Pasi. :) Ei siinä, hyvin toi tuntui toimivan sen muutaman päivän ajan, mitä oli käytössä.



Kauppakeskus Elo, ja Ylöjärven yrittäjien pippalot. Hieman erikoisempi paikka juhlille.



Huomaa ammattimainen jalusta mikille.



Vähän erilainen paikka lavalle. Tanssibändi veti tuosta.



Puheet tulivat tältä lavalta.



Robottikamera.



Puhemikin lähes oscarin arvoinen eq-käyrä, eikös? :) Mikissä oli aivan posketon alapäähumina, jonka sai onneksi leikattua pois riittävän radikaalilla korjauksella. Sitten vielä leikattiin pari pahinta vinkutaajuutta pois, että pystyi vetämään. Eihän se hyvältä kuulostanut, mutta toimi. Ja puheessa nyt meni vielä ihan ok. Toisaalta, sääli ajaa tuollaista tavaraa d&b:n T10:en läpi.....

Kiinniottoa

Yritänpäs tässä nyt kiriä vähän päiväkirjaa kiinni. Josko sitten tulisi kirjoiteltua vähän useammin, kun ei ole niin kauhean pitkää jonoa vanhojen keikkojen turinoita odottamassa julkaisua... :)

Kesällä on tullut satunnaisen tasaisesti tehtyä kaikenlaisia keikanpoikasia. Toisaalta ihan hyvä, ettei ihan niin kiirus ole ollut kuin viime kesänä. Muutto ja uuden kämpän järjestyksen ihmettely on vienyt voimia ja aikaa enemmän kuin olisi osannut kuvitella. Ja vielä ihan liikaa on tekemättä... Mutta, onneksi on oma sauna. ;)

Muuton jälkeen ohjelmassa on ollut Nokia Mission ja Elävä sana -seurakunnan yhteiskonferenssi Metroareenalla, yhdet lämpöiset ja pitkät häät, Räikkärock+Tenavien tohinat, sekä yksi mobilelavan vienti. Ensi viikonloppuna onkin vuorossa Ylisfestarit.

Tuo mission konferenssi oli aika puuduttava. Hellettä piisasi, ja areenan ilmastointia ei oikein saatu pelaamaan niin kuin olisi pitänyt. Lisäksi monta päivää putkeen samanlaista ohjelmaa puuduttaa aika hyvin. Mutta, onneksi bändit olivat pääosin varsin toimivia tällä kerralla, ja mitään kauhean kummallista ei sieltä ollut tarjolla. Toinen ulkolaisista puhujista sen sijaan... No, en tiedä oliko kaveri kuuro, vai muuten vain halusi monitorinsa niin lujalle, mutta meteli oli aika infernaalinen. Tai no, infernaalinen ja infernaalinen, mutta jos puhujaa menee sen omaan monitoriin lujempaa kuin tulpat korvissa soittavalle raskaskätiselle rumpalille mitään, niin onhan se aika lujalla...

Konferenssin jälkeen oli vuorossa eräät ei-ihan-köyhän-perheen häät. Toki pahimpaan helleaikaan ja ulkona/vanhassa talossa, jossa ei ilmastointia ole... No joo, niistäkin selvittiin hengissä, vaikka hiki meinasi puku päällä tulla. Enemmän kuitenkin kävi sääliksi sulhasta shakettinsa kanssa... No joo, häät kestivät 12 tuntia, ja hääpari viihtyi paikalla loppuun asti. Oma työpäivä venähti 20 tunnin mittaiseksi, ja äänikaluston roudaamisen lisäki jouduin mm. pystyttelemään huvimajaa (jota ei ollut tarkoitettu siirrettäväksi, ruuveja ja irto-osia oli ihan liikaa...), kasailemaan tuulettimia ja roudaamaan kukkia. Ai niin, ja toimitettiinpa myös polvistumispalli vihkimistä varten... Nestettä kului päivän aikana lähemmäs 6 litraa, mutta vessassa ei silti tarvinnut käydä yhtään normaalia useammin. Taisi siis johonkin muualle haihtua sitä nesteen tapaista. :)

Räikkärock sujui perinteiseen tapaan, ja vettäkin saatiin jälleen kerran. Päälavan kasauksen osalta oli joku informaatiokatkos ollut, ja lava valmistui aika paljon myöhemmin kuin oli luvattu, eikä vapaata korkeuttakaan ollut tarpeeksi. Meni siis valoplotti uusiksi, kun ripustaminen osoittautui ihan liian hankalaksi. Tuon härdellin takia mun ei tarttenut mennä kasaamaan telttalavaa, koska olivat odotellessa saaneet sen pystyyn... No, mikäs siinä, vapaailta on aina vapaailta. Teltta vain tuli todistettua jälleen kerran ihan kauheaksi paikaksi. Jotenkin toi muovinen telttakangas heijasti lavametelin järkyttävän pahasti suoraan miksauspöydälle. Ja varsinkin ensimmäinen orkesterin rumpalin peltikihinä oli sen verran kaameaa, että oli pakko rikkoa omat periaatteet ja miksata loppusetti tulpat korvissa. Ei vain muuten olisi selvinnyt elävänä sieltä. :) Jälkimmäinen orkesteri meni vähän inhimillisemmissä meteleissä, paitsi pahimien yleisön huudatusten aikaan. 107 dB A Spl taisi mittariin tulla pahimmillaan, ei kiva kyllä. Kuulemma voitin kirkkaasti päälavan melukilvassa... Tosin, ei se ehkä ollut pelkästään positiivinen seikka. ;)

Allekirjoittanut myös menetti mobileneitsyytensä pari viikkoa takaperin. Käytiin viemässä Moden mobilelava Hämeenpuistoon. Se on kyllä ihan näppärä kapistus, peräkärry, josta reilussa tunnissa kuoriutuu 8x6m lava 4 metrin vapaakorkeudella, ääntä läpäisevillä pressuseinillä ja riittävällä ripustuskapasiteetilla. Ihan liian usein noita vain joutuu parkkeeraamaan liian pieniin paikkoihin. Nytkin meinasi vähän olla ongelmia, mutta selvittiin. Ai niin, ja olisi myös kiva, jos sähköä olisi saatavilla silloin kun tilattu on... Tai sähkömiehellä olisi oikeat avaimet kun tulee avaamaan sähkökaappia. :) No, saatiin kuitenkin ihan ajoissa lava pystyyn, eikä mitään sen isompaa ongelmaa tullut.

Töissä on mennyt ihan kivuttomasti, mitä nyt ilmastointilaite on välillä ollut mykkänä ja toisessa kohtaa ruikki kondenssivedet suoraan työpöydälle. Olihan se ihan mielenkiintoista yrittää tehdä pari päivää töitä ämpäri näppiksen ja näyttöjen välissä. :) Mutta, pientähän se on kuitenkin.

Nyt jos taas välillä tekisi jotain töitäkin, niin ehkä saisi maailmaa valmiimmaksi. Vaikka eihän ne työt tekemällä lopu, toisaalta.

Ja pari kuvaa.



Hääbändi jazzin-pyörteissä puun alla. Mikseri rumpujen takana vasemmalla.



Eipä tule ihan joka keikalla tuollaista kosketinsoitinta vastaan... Tuota siis käytettiin vain ohjaamaan toisen kiipparin soundeja.



Tuollaisiakin joutui roudaamaan. Normaalit taittotuolit huputettuna. Kesti muuten yllättävän kauan tuo huputus... Taustalla se iki-ihana huvimaja. Toivottavasti ei enää tule vastaan... Ei siinä, olihan se nätti, mutta ei kyllä sovi keikkakäyttöön.

Muuttamista

Niin, muutto saatiin sitten tehtyä onnellisesti. Kiitokset kaikille roudareille avusta!

Mulla oli RMC:ltä kuorma-auto lainassa, ja kyllä se takalaitanostimella varustettu riittävän isokokoinen auto on vain niin mukava tuollaisessa. Ei tarvinnut tehdä kuin yksi reissu, ja pakkaaminenkaan ei ollut mitään kauheaa tetristä. N. 3.5h päästä siitä, kun porukka saapui Hervantaan, oli projekti valmiina Lempäälän päässä. Ja tuossa siis syötiinkin kuitenkin hyvin välissä ja matkoihin kului myös aikaa. Ei mun mielestä mitenkään kauhean paha suoritus.

Hervannan päässä kun Jonzu peruutteli kuorkin alaoven eteen, niin jokaisen kerrostalon varustukseen kuuluva naapurikyttääjä tuli kiittelemään kun auto tuli niin nätisti perille asti. Kuulemma kaikenlaisia yrityksiä on sekin kuulemma nähnyt vuosien aikana tuossa... :)

Ja luonnollisesti illalla saunottiin.



Siinä reippaat muuttohenkilöt vauhdissa. Huomattavaa siis on, että paikalla ei ollut pelkästään miespuoleisia apureita... :)



Ja siinä päheä muuttoautomme.