2009-11-30

2009-11-29, Veteraanikonsertti, Valkeakoski

On siitä irkistä jotain hyötyä. Tällekin keikalla eksyin ihan sen takia, että satuin olemaan oikeaan aikaan oikealla kanavalla. :)

Valkeakoskelaisella firmalla oli iso keikka, ja liian vähän kasausaikaa, niin tarvitsivat osaavan käsiparin apuun. Kriteereinä oli 'Jos tietää mikä on xlr, ja osaa kytkeä sen, niin on riittävän osaava'. No, ehkä mä just ja just täytin sen kriteerin. ;)

Käytännössä varsin simppeli homma. Etu- ja takatrussit, joissa vähän valoa, takana myös kangasta. Edessä roikkui Turbosoundin PA. En vain itse olisi välttämättä laittanut 20m jännevälillä tuota trussia, hymyili jo ilman kuormaakin ihan kivasti. Toisaalta, ei siihen kauheasti tullut kuormaa, mut kuiteski.

Ohjelmassa oli puhallinorkesteri, iso kuoro, big band, ehkä jotain muuta musiikkia, ja tietysti puheita. Itse pääsin onneksi lähtemään heti pystytyksen jälkeen, joten noista ei sen enempää.

Niin, että ei mitään sen kummempaa tosiaan. Hyvin meni, ja kuulemma joskus myöhemminkin saattaa tulla soitto keikalle.



Tuossa kuva lavasta. Näyttää puhallinorkesteri ja pieni osa kuorosta olevan lavalla soundcheckiä tekemässä.



Piti saada "miksausaition" takana oleva ovi kiinni, ettei siitä koko ajan olisi ravattu. Aika hyvin onnistui kisojen valomies löytämään sopivan mittaisen xlr-piuhan tuohon paikkaan. :)

2009-11-23

2009-11-22, Roy Fields, Tampere

Roy Fields kävi pyörähtämässä Nokia Missiolla. Kauheasti tuota hehkutettiin ylistyksenjohtajana ja kaikkea, mutta aika tuollainen perus jenkkikaveri se mun mielestä oli. Sellainen 'jenkkilän Apa Ali-Löytty'. En siis saanut mitään kauheita kiksejä kaverin musiikillisesta annista. :) Tosin, oli aika vakuuttavaa nähdä tuollaisen varmaan 130 kiloa painavan kaverin vetävän puolivoltin lavalla kesken keikan... Ei siinä, hyvin se veti apurinsa kanssa, vaikka olivat harjoitelleet suomalaisen bändin kanssa vain pari tuntia. Mutta, ehkä sitä vain on niin nirso musiikin suhteen, ja kun suurin osa eteen tulevista tyyleistä on kuitenkin aika kaukana jazz/soul/r'n'b/etc -osastosta, niin...

Ulkolaisia olivat siis Roy (laulu+kiippari), Mark (laulu+akkari) ja suomalaisia sitten loput, eli rummut, basso, sähkäri, 3xtaustalaulu.

Yllättäen tällä kertaa pysyi mopo ihan hyvin hanskassa, normisunnuntaihin verrattuna eroa oli vain monitorikattaus, iso telkku sanojen näyttöön laulajille, sekä Kauppisen Teemu salipöydän takana. Niin, no, ja tietysti myös se, että minä olin tekemässä monitorit. Ai niin, ja kamerakalusto oli Ossilta. Olin siis tilannut Teemulta riittävän kasan monitoreja (sekä kulmia että IEMejä), eq:t ja päätteet niille. Ihan hyvä ratkaisu kyllä, vaikka noi Martinin LE400-kulmat ovatkin vähän isohkoja... Mutta joutui sen verran kovaa tuuttaamaan tavaraa lavalle muutaman kulmaan, että olisi ollut aika haikeaa niillä mission omilla Powerworkseilla...

Se oli kyllä jännää, että halusivat IEMejä, mutta ei ollut sitten korvanappeja mukana... Tai no, kitaristilla oli, ja antoi sitten omansa tuolle Roylle. Kuinkahan usea firma ilman erillistä korvausta rupeaa tuomaan napit paikan päälle? Ne kun ovat varsin henkilökohtaiset...

Roy siis halusi monitorointinsa niin, että toisessa korvassa nappi ja toisella puolella kulma. Ja kulmasta piti tulla tavaraa Rapeasti(tm), mutta ei se ole väärin pyytää. Eiku hetkinen, ei toi nyt oikein tähän kohtaan sopinutkaan... :) Mutta joo, piti aina tiputtaa kuuntelukulman volumea 15 dB kun otti Royn kulman kuunteluun...

Sain itellekin rakennettua kuulokemonitoroinnin langattomaksi, kun jäi yksi IEM-järjestelmä yli noiden luurisekoilun takia. Mutta mikäs siinä, ainahan se langattomuus helpottaa miksaajaakin. Ja kyllä, on siitä omat haittansakin, mutta eipä ole kauheasti väliä tuollaisessa käytössä jos alkaa yhtäkkiä pätkiä tai patterit loppuu. Varsin nopeasti saa kuitenkin iskettyä sen kuulokepiuhan suoraan mikseriin kiinni.

Saas nähdä mitä seuraavaksi tulee eteen.

2009-11-20

2009-11-13, -14, -15, Maata Näkyvissä, Loppuosio

Hengissä siitäkin selvittiin. Ja vaikka kaikenlaista pientä olikin ilmassa, niin mitään ihan kauhean suurta katastrofia ei tälläkään kerralla osunut minkään tekniikan osa-alueen kohdalle. Mutta kun 'Katosta roikkuvien narujen varassa oli killumassa vähän taskulamppuja ja pikkuisen kotihifiä', niin kaikenlaista kyllä voi tapahtua.

En nyt ole ihan varma, että mitenkä PA/etupään osalta meni, mutta kaikki muut osa-alueet saivat jonkin järjestelmän kaatumaan viikonlopun aikana. Tosin, monitoripuolen lukuihin ei niin kovin helposti kyllä pääse mukaan, Soundcraftin Vi6 kippasi ainakin 13 kertaa... :) (Tai ainakin jouduttiin boottamaan noin monta kertaa, kippejä saattoi olla muutama vähemmän) Tiskin maahantuojan tekninen tuki oli etupään vahtina tapahtumassa, ja kun tuo oli vielä se sama yksilö, joka meillä kippaili Nuorten Kesässä, niin Timo sanoi tilanteen olleen kaikkea muuta kuin mukava. Ko. tiskiin kun kuitenkin oli vaihdettu suurin piirtein kaikki oleellinen sisuskalujen osalta, ja vika oli periaatteessa paikannettu lopulta ja korjattukin. Mutta, tälläkin kertaa vika lopulta löytyi, ja korjauksen jälkeen kippejä ei enää nähty. Ei nyt ihan ensimmäisenä tule mieleen, että subbasten aiheuttaman tärinän takia käyttöpinnan ja kontrolliräkin välinen kaapeli löystyy toisen pään liittimestään liikaa... Onneksi käyttöpinta oli se kaatuva osa, joten oikealla boottausmetodilla ääni ei katkennut operaation aikana. Käytännössä kontrollikaapli pitää irrottaa boottauksen ajaksi, tai muuten ääni katkeaa.

Grafiikkatiimillä kaatui ainakin kerran käytössä ollut Hippotizer, ja jouduttiin boottamaan lennossa. Ja tuolla kun oli se 3x3 tykkiä/screeniä lavan taustalakanassa, niin olihan se vähän nolon näköistä. Lisäksi tuo kippaaminen aiheutti jotain hämminkiä tykkeihin, ja niitä kai jouduttiin vähän puukottamaan, että lähtivät taas toimimaan. Kuulemma ihan tyypillistä tietyille Barcon tykeille. Videoscreenit kyllä taisivat toimia lopulta ilman ongelmia koko tapahtuman ajan, kunhan vain sille takatykille oli lopulta saatu vedettyä ehkä kaapeli.

Niin, ja HB:lla piti olla taas hieman pyroja, mutta rummut syttyivät palamaan liian aikaisin. En tiedä ainakaan vielä, että mikä siellä meni pieleen. Ei oikein viitsinyt käydä kyselemässä heti keikan jälkeen... :)

Mutta, eipä meidänkään ryhmä ihan ilman ongelmia selvinnyt. On se kumma kun ammattitason tuotantovideokamerajärjestelmää ei voi pitää yli vuorokautta putkeen päällä... :) No, ehkä siinä jotain häikkää oli. Ikävä vaan, kun temppuileva kamera oli juuri se meidän tärkein, mutta onneksi vain yksi tilaisuus jouduttiin pärjäämään ilman sitä. Pari tuntia annettiin kameran+kontrolliyksikön olla jäähyllä, niin pärjättiin taas loppuun asti. Todennäköisesti lyhyempikin tauko olisi riittänyt, mutta ohjelmassa sattui juuri sopivasti tauko tuohon väliin, niin saatiin vähän enemmän varaa. Oli sinällään jännä ilmiö, että kameralta tuli kyllä kuva ohjaamoon asti, ja kameran päässä asiat toimivat pääosin ihan hyvin, mutta mitkään kontrollikomennot ohjaamosta kameralle eivät toimineet.

Täytyy kyllä jälleen kerran nostaa hattua ohjaajallemme. Oli ilo työskennellä Veikon ohjauksessa. Antoi kyllä kriittistäkin palautetta kameramiehille, mutta myös positiivista, ja palaute tuli välittömästi, niin pystyi sitten edes jotain tekemään asialle. Kiitoksia taas tästä vuodesta!

Jouduin siis tänäkin vuonna kameran taakse. Mutta, eikös MN ole ihan hyvä paikka harjoitella kuvaamista?-) Käytännössä voin sanoa olleeni kahdessa tapahtumassa kunnolla kameran takana, ja molemmat kerrat ovat olleet MN:ssä. Joskus se kuitenkin on aina hypättävä tyhjän päälle, ja toivottava siipien kantavan.

Meillä oli tänä vuonna hieman pienempi kamerakattaus kuin viime vuonna, mutta muuten paikat toimivat paljon paremmin. Kolme kameraa lavalla, yksi rullilla lavan edessä ja kaksi FOH-aitauksessa. Toisessa noista salin keskellä olevista kameroista oli vieläpä ihan kiva linssi, olisi sen toiseenkin voinut ottaa... Mutta hinta tietysti hieman rajoittaa, Ossi epäili värkin maksavan jotain 60k euron luokkaa. Oli se kyllä hyvä, ja ei voinut muuta kuin ihmetellä taas kerran. En tiedä kuinka videolinssien polttoväli vastaa digikameralinssejä, mutta tuo oli 10-400mm (ja extenderin kanssa jopa 800mm). Valovoimaakin riitti ihan riittävästi melkein täyteen zoomiin asti. Kyseessä on siis Canon HJ40x10BIASDV

Kun ensimmäinen veto alkoi, niin luureista kuului "Tuota, nelonen, muista taas pitää huolta, että pystyt tekemään niitä ajoja siinä lavan edessä. Siihen tulee valokuvaajia tielle, mutta se alue on varattu sulle, koita siis pärjätä. Ja kyllä ne aika nopeasti oppii väistämään kun vaan kylmästi ajat päälle..." Parin ensimmäisen vedon jälkeen nelosessa ollut Tuomas sitten kommentoi "Joo, tuntuivat oppivan, taitaa sen verran pahasti sattua toi muutaman kymmenen kilon ständi osuessaan nilkkaan kovassa vauhdissa... Ja aika nopeasti myös oppivat sen, että ehdin lavan toisesta reunasta toiseen muutamassa sekunnissa..." Joskus on vain niin kivaa olla isompi ja etuoikeutettu. ;)

Turkuhallin bändiosasto oli seuraava: AC/JC, bass'n'Helen, Daniel S. Diago & New Shoes, Fireflight, G-Powered, HB, Olli Helenius, Pekka Simojoki & Co, Punainen Lanka, The Rain, The Road, Sarah Kelly, Tera. Toivottavasti nyt en missanut ketään.

Mitähän vielä... Ai niin, purku sujui ihan kohtalaisesti. Olisi kyllä helpottanut varsin paljon, jos mukana olisi ollut vielä pari muutakin kokenutta roudaria. Mutta, olin kuitenkin kotona jo kasin aikaan, vaikka jouduin tyytymään junakyytiin, joten mikäs siinä. Kisat loppuivat siis puoli kolmen tienoilla. RMC:n porukat olivat lähteneet hallilta 20.30 jälkeen, joten ei niilläkään ihan mahottoman pitkään mennyt. Toki sillä puolella oli hieman enemmän sitä kalustoa varastollakin purettavaksi, mutta se nyt ei onneksi ole mun ongelma. :)

Aloitetaanpa kuvakavalkadi 'Behind the Scenes'-teemalla.



Ei olisi tästäkään tuotannosta tullut mitään ilman kunnon koivupölliä. Ei, en tiedä mistä tuo oli videotarkkaamon lähelle eksynyt, mutta palveli kyllä hyvin tuossa kohtaa. Huomaa alareunassa näkyvät kaapelit, jotka menevät siitä viimevuotisesta aukosta läpi.



Kuva tarkkaamosta. Olihan siellä taas monitoreja. Niin, ja koskahan sitä pääsee sellaiseen tuotantoon mukaan, jossa monitorien kuvat ovat edes sinne päin saman sävyisiä... :)



Tuossa videopuolen 'hermokeskus'. CCU:t (Camera Controlling Unit), intercom-muuntimet, videomikserit, yms.




Ja taas kerran kaapelit piti lennättää. Jep, ei se mikään nätti ollut tänäkään vuonna, mutta eipä noista onneksi kauneuspalkintoja jaeta, toimivuus on se tärkein kriteeri.



Miksausaitiosta löytyneet kamerat. Itse istuin oikeanpuolimmaissa lähes jokaisen tapahtuman vedon. Baarijakkara olisi ollut poikaa, nyt tuli niskat enemmän kuin kipeiksi...



Tuossa se pahamaineinen ihan liian kallis linssi. Kamerakin näyttää pieneltä tuon rinnalla.



Lavalle johtava lastausramppi. Huomaa valoletkut rampin reunoilla. Samaa letkua oli sitten lavan reunalla koko takaosan alueella. Ihan kiva, niin näkee sen pimeässäkin.



Valomiesten työpiste, himmentimiä, sähkökeskuksia, DMX-ristikytkentöjä yms.



Mikityspiste lavan toisella puolella. Selkeästi jollain oli jo joulutunnelma päällä...



Tällainenkin tuli vastaan.



Lavalta löytyvät pystytrussit oli valaistu alhaaltapäin isoilla skannereilla. Aika hyvin osui ajoitus, valo oli juuri vaihtumassa punaisesta siniseen kun nappasin kuvan. Yritäpä tuollaista tarkoituksella...



Tuossa ne Macin beamit kanuuna-asennossa.



Lavarakennelma valmistuu kovaa vauhtia.



Kuva FOH-aitiosta. Kokoa oli jälleen ihan riittävästi, mutta ei kyllä kovinkaan paljoa liikaa. Olihan sinne ängetty kalustoakin ihan riittävästi...














Ja tuossa vielä muutama kuva varsinaisesta lavasta tapahtuman ajalta. Yritin vähän napata kuvia eri tilanteista. Olihan se ihan kivan näköinen. Liikkuvia ~100 (ainakin Martinin Mac250 Wash/Beam, Mac700 ja Varilite 1000), 18 molea (4 ja 8), stroboja iso kasa (Atomic 3k, onko muita vaihtoehtoja?), led-palkkeja parikymmentä (Elation Trackpod-81) sekä ihan liikaa trussia, kaapelia ja nostimia. Toki savustimia myös. Tiskeinä 2 kpl GrandMA:ta. Kyllähän tuon yhdelläkin tekisi, mutta kädet loppuisi kesken valoihmiseltä, niin parempi olla kaksi ajamassa noita.

Tykit Hitachia ja Barcoa, lavan taustagrafiikka tehtiin Hippotizerilla.

Äänipuolella puolestaan seuraavaa. PA oli isoa Vertecciä, en muista kuinka monta palaa. Yläsivufillit Martinin W8-klusterilla, alasivu- ja etufillit Martinin W3, subbasina 4 kpl l'Acoustics SB28/puoli kardioidina. Päätteet Lab. Gruppenia sekä PA että monitoripuolella. PA-prossuna se varsin vakuuttava Dolby Lake Prosessor, jota ei enää saa uutena. Tiskeinä etupäässä Soundcraft Series 5 ja Crest X-VCA, sekä osalla bändeistä jotain omia, ainakin yksi LS9. Monitorilautana tosiaan se jo aiemmin mainittu Vi6. Monitorit tais olla Martinin LE400 ja Turbon TFM212.

Jooh, no, ehkä toi jotakuta kiinnostaakin. Saa korjata kun on vihreitä pujahtanut tuonne.

2009-11-12

2009-11-12, Maata Näkyvissä, 1. päivä, Turku

Että semmosta, 1. päivä takana ja 3 edessä. Jos nyt selvitään tästä hotellimajoituksesta hengissä. Viime vuonna oli todella hyvä meininki, mutta nyt oli niin jäätävä vastaanotto respassa, että oli jotenkin ihan hölmistynyt olo. Ei olisi asiakaspalvelun ammattilaiselta tuollaista odottanut. Mutta, ei aina voi voittaa. Ja tänä vuonna meille on 3 hengen huoneita täyteen majoitettuna. Ja toki parisängyllä ainakin tämä. Loistavaa. Tai sitten ei. Mutta, ehkä sitä jotenkin selviää.

Tavaraa tuli kyllä taas vaihteeksi varsin riittävästi. RMC:ltä ainakin 3 kuorma-autoa ja 2 rekkaa. Lisäksi kaikenlaista pientä tuohon päälle. Taisi tuolla joku 15 tyyppiä olla tänään kasaamassakin tuota. Meillä on TV-puolella onneksi vähän vähemmän kaikkea. Tosin, tuotannon aikana väkeä on meilläkin varmaan 11, että kyllä tämäkin ihan iso produktio on. Muutama vielä tarvittaisiin lisää, mutta ehkä siitä pienellä säädöllä tulee jotain. Kokonaisuudessaan tapahtuman teknisen toteutuksen hoitamiseen tarvitaan varmaan joku 35 kaveria ainakin. Ehkä vähän enemmänkin. Niin, tämä siis pelkästään Turkuhallin osalta, onhan noita lavoja vielä muutama lisää tuolla messukeskuksen puolella.

Tänä vuonna uutena on käytössä Martinin Mac 250 Beameja Ihan mielenkiintoista nähdä, että kuinka ne toimii. Joku vertasi noita Alphabeam 300-lamppuihin, joita on hehkutettu paikoin varsin paljon. Eikä tuo modauskitti noihin Macceihin maksa käytännössä mitään, etenkin jos hankkii samalla jotain muuta kalustoa.

Muuten meillä sujui kasaaminen ilman sen suurempia ongelmia, mutta työläintä operaatiota ei vielä saatu tehtyä kun hallin takaosaan tulevan videotykin SDI-kaapeloinnissa oli jotain häikkää. Kunhan se saadaan kuntoon, niin sitten pääsen taas lennättämään tuon kaapelinipun viime vuoden tapaan. Se ei ole kivaa, mutta pakko mikä pakko.

Palo-oveen rälläköity aukkokin oli tallella. Eikä sitä ollut edes jaksettu tukkia... No, eipä ole meiltä pois se. :)

Mutta, jos tästä vähitellen rupeaisi miettimään tutimista, niin saisi ehkä nukuttua melkein jopa riittävästi. Seuraavat yöt kun saattavat jäädä lyhyemmiksi...

2009-11-10

2009-11-07, WakeUp

44. jakso TV-WakeUpia takana. Ihan yllätyin, että noin kauan ollaan tuotakin projektia jo tehty. Aamulla oli jälleen ruuhkaa, kun myös Kotipuun väki kuvasi lauantaina. Käytännössä pystyimme saliin kasaamaan valoja+ääntä, mutta videokalusto saatiin vasta joskus puoli kolmen jälkeen käyttöön. Salissa ei myöskään olisi saanut pitää meteliä ennen tuota, mutta ei nuo muusikot sitä tunnu ymmärtävän... No, ilmeisesti mitenkään liian häiritsevästi ei tällä kertaa tarttunut meteli nauhalle.

Varsin jouhevasti asiat kuitenkin sujuivat, eikä mitään kovin kummaa noussut esiin päivän aikana. Purkua ehdin stressata etukäteen jonkin verran, mutta se sujui hämmästyttävän nopeasti. Yleensä olen ollut reilun tunnin päästä lähdössä kotiin, vaikka on vain purettu kamerakalusto takaisin tarkkaamoon. Tällä kertaa meni ehkä vartin pidempään, vaikka lähes koko tarkkaamo+kaikki kamerakalusto pakattiin Ossin autoon Maata Näkyvissä-festareita varten. Kiitoksia hyvin sujuneesta roudauksesta, kuvaustiimiläiset!

Ja sitten vielä se pakollinen kuva.



Naispuoleisen tuottajamme näkemys ruokaympyrästä. Lupasin painottaa asiaa tähän tapaan blogissani. ;) Ottakaa tuosta mallia rakkaat lapsukaiset.

Nyt alkaakin olla urakka lopuillaan, puuttuvat kuvat on ilmeisesti saatu aika hyvin päivitettyä kirjoituksiin ja muutenkin kirjoitukset päivitetty tähän päivään. Ylihuomenna olisikin sitten lähtö Turkuun, saas nähdä mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuu. Voisi taas yrittää ainakin jotain väliaikapäivityksiä sieltä saada raapustettua iltaisin hotellihuoneesta, mutta en kuitenkin lupaa mitään.

Adios!

2009-11-06, Linnainmaan Citymarket, Tampere

Laitetaanpa tällä kertaa kuvat heti tähän alkuun, oli sen verran spesiaalikeikka kuitenkin. Pahoittelut niiden erittäin surkeasta laadusta, mutta luurini kameran valotusautomatiikka käytännössä hajosi softapäivityksen takia.





Näistä on hyvä aloittaa. Koska viimeksi olet ollut keikalla käytössä olevassa marketissa, ja on pitänyt purkaa tavaraa asiakkaiden päiden päältä? Vaati kieltämättä normaalia enemmän varovaisuutta, ja arvostelevien katseiden sietokykyä. :)





Kun aina olisi näin hyvät lastauslaiturit sekä keikkapaikoilla että varastoilla... Käytännössä siis ajettiin auto lifti yläasennossa parinkymmenen sentin päähän lastauslaiturista ja painettiin nappia. Automatiikka ohjasi sitten tuon sinisen rampin sopivaan kohtaan liftiin nähden. Ei ollenkaan paha. :) Kalustoa oli kyllä niin vähän, että ne olisi menneet vaikka yksi kerrallaan autoon nostamalla, mutta tokihan apuvälineitä käytetään aina mahdollisimman paljon hyödyksi.

Niin, mistä oikein oli kyse? Linnainmaalle tuohon muutaman kilometrin päähän Hervannasta avattiin uusi Citymarket, ja sinne oli avajaisia varten rakennettu pieni kuulutusjärjestelmä. Kolme 4 m korkeaa trussia ja niiden päässä 2-5 torvikaiutinta/trussi. Ja yksi langaton mikki sitten kuulutuksia yms varten. Jo trussien purkaminen aiheutti päänvaivaa, mutta oikeastaan vielä työläämpää oli saada nuo arviolta 5 m korkeuteen sähkökiskoihin nippusiteillä kiinnivedetyt kaiutinkaapelit purettua, ja sitä kaapelia oli arvatenkin enemmän kuin pari metriä...

No, kaikki sujui varsin mallikkaasti eikä edes pahasti taidettu häiritä avajaisyleisön juhlatunnelmaa. Asiakaskin vaikutti tyytyväiseltä järjestelmän toimintaan, niin mikäs siinä silloin. Illalla vielä ajeltiin kuorma-autoja vähän eri paikkoihin ja tuskailtiin erittäin huonoa keliä. Ei ole kiva tilanne kun kuorma-auton perä lähtee irti mutkassa... :)

2009-11-01

2009-10-30, AikaGospel, Rauma

Päivästä oli odotettavissa pitkä, ja osittain meistä riippumattomista syistä johtuen se piteni vielä entisestään. Lähtö oli 0545 lauantaina aamulla, ja kotona oli 0530 sunnuntaina. Ei ihan 24h, mutta ei tuon takia viitsinyt jäädä vartiksi varastolle kökkimään... :) Taisi myös toisaalta olla allekirjoittaneen kohdalle osuneista työpäivistä pisin. Onneksi tuollaisia rypistyksiä ei ole ihan joika keikalla...

Tuli myös vihdoinkin saatua se Habakukin viime syksynä nauhoitettu 10-vuotiskonsertin live-dvd. Pariin otteeseen sitä olen jo tiedustellut, mutta ei ollut ilmeisesti tieto välittynyt oikealle henkilölle. Nyt asia on kuitenkin korjattu. Kiitoksia. :) Eihän siinä muuten mitään, mutta kun tein kuitenkin monitorit tuossa konsertissa sekä toimitin kaluston paikalle, niin onhan se kiva saada muisto tapahtuneesta. Lisäksi näyn taltioinnissa muutamassa kohdassa lavan takana, mutta voinko sen takia sanoa olevani julkkis? Paha kysymys kyllä.

Meillä oli uusi auto käytössä. Tai siis sellainen, jolla ei aiemmin oltu keikkailtu. Sprinter tämäkin, mutta asuntoautoksi rekisteröity. Eli autosta löytyi pari sänkyä (tavaratilassa kovat seinälle kääntyvät vanerilaverit), keittolevy sekä tavaroille säilytyskaappeja hytin puolelta. Tuolla tavalla säästää veroissa tms ja autolla voi ajella 100 km/h. Ihan kiva pitkillä keikoilla. Jonzu vaan ei oikein tykännyt, kun oli manuaalivaihteisto ja ehkä pykälän liian pieni kone. Ainakin tuolla tavaramäärällä pienempää joutui hakemaan jo varsin pienessä ylämäessä.

Päivän esiintyjinä olivat Habakuk, Jooa & Band, Lumina Polaris sekä Matias Koskinen Band. Ei niistä sen enempää, muuta kuin että Habakukin kanssa on aina mukava tehdä töitä. Toisaalta, sen verran usein tullut kyseinen laulu- ja soitinorkesteri vastaan, että alkaa olla jo varsin tuttua porukkaa. Se helpottaa aina. Mutta, kyllä muidenkin kanssa toki selvittiin, vaikka aikataulu oli enemmän kuin haastava.

Meille oli siis varattu 75 min aikaa 3 bändin + 1 tanssiryhmän soundcheckejä varten. Kyllähän tuo riittäisi varsin mainiosti, jos tilaa olisi tavaroiden pyörittelyyn. Ja homma olisi jotenkin järkevästi organisoitu. (Stagemanager huudettu...) Ai niin, Habakukin monitoriräkin kytkemiseen meni myös varsin huomattava määrä aikaa, kun ei meillä ollut splittausta kuin kahteen tiskiin (sali+oma monitori).

Vedin meidän monitorihaaran Habakukin monitoriräkille, josta kierrätettiin heidän räkissään olevan splitterin kautta heille menevät kanavat ja loput palautin suoraan meidän monitorihaarasta kahdella viuhkalla meidän tiskiin. Äh, unohtui ottaa talteen se mun pätsäyslistä, alkoi kyllä hirvittää jo itseäänkin. Mutta, kaikesta huolimatta yksi ainoa patch-vihre tuli, ja sekin huomattiin ennen esiintyjien lavalle menoa, joten hämmästyttävän hyvin tuo sujui. Kyllä se olisi liian helppoa, jos aina olisi saatavilla riittävästi kunnon splittauskalustoa, lavahakuja yms... :)

Hessulla meinasi myös olla vähän ongelmia valojen kanssa. Ei vähiten hajoavien PAR-kannujen ja kummallisissa paikoissa sijainneiden sähköjen takia. No, kyllä tuo sähköongelma lopulta saatiin ratkaistua, mutta jonkin aikaa jouduttiin asiaa säätämään. Lopputulos oli, että valoille oli 32A (25A sulakkeilla) ja 16A -voimavirrat käytössä kahdelle himmentimelle. ja tokihan 16A lähdössä oli välillä myös kaffinkeittimiä yms kiinni, joten hieman joutui säätämään. Äänelle saatiin myös 16A kolmivaihe, vaikka ihan hyvin tuon pystyisi vetämään 16A yksivaiheella. Jopa 10A saattaisi hätätapauksessa riitää. Tosin, onhan se mukavampi vetää, kun on vähän turvamarginaalia.

Tällä kertaa oli siis muuten sama päätekattaus kuin Porissa vapiksen julilla, mutta QSC:t olivat vaihtuneet kahteen lab.Gruppen 4000-päätteeseen. Tuntui kyllä toimivan jo pykälää paremmin kun oli yläpäiden pahveille (eli se 12"-elementti, vai 15", ei nyt jaksa muistaa...) melkein jo riittävän iso pääte, 700W vs. 1300 W. Ei tuo nyt toki ole edes 3 dB:n ero, mutta tuntui silti vaikuttavan varsin paljon. Tosin, eri firmojen päätteet, niin silläkin voi olla jotain eroa. Mutta, oli silti mielenkiintoista testata.



Monitoritiskin sijainti oli tällä keikalla hieman epäoptimaalinen. Ihan liian keskellä lavaa, ja noin metrin päässä rumpuista. Eli ihan liian näkyvällä ja meluisalla paikalla. Mutta, aina ei voi voittaa ja tuo oli käytännössä ainoa järkevä sijainti kioskilleni. Onneksi on hyvät korvatulpat ja eristävät kuulokkeet. :) Huomaa myös tiskin alle sijoitetut monitori-eq:t sekä kaukokaapeli.

Saas nähdä, seuraavat 3 viikonloppua on enemmän tai vähemmän osittain varattu keikkailulle. Ohjelmassa on TV-Wup, Maata Näkyvissä sekä Nokia mission monitorituuraus. Niille on tulossa joku ulkolainen ylistyksenjohtaja vierailulle, ja vaikkei ole sinällään edes mikään "iso" tapahtuma kyseessä, niin odotan mielenkiinnolla kuinka korkealle mopo keulii tällä kerralla...

Mutta, jos tästä vähitellen rupeaisi miettimään jotain muutakin kuin koneella istumista. Ja jos vaikka illalla menisi ajoissa nukkumaan, kun viime yö jäi vain alle viiteen tuntiin. Heräilin siinä vähän ennen yhtätoista. Minkäs sitä itselleen mahtaa, kun ei vain osaa nukkua kovin myöhään...

2009-10-17 ja -18, Muksumessut, Tampere

Oli aika mielenkiintoinen tilanne edessä. Kumpikaan meistä vedon aikana paikalla olevista ei ollut kasaamassa, eikä siis kasausryhmästä ketään ollut vedon aikana paikalla. Onhan se toki ihan normaalia, että tulet bändin/muun ryhmän miksaajana paikalle valmiiseen pöytään, mutta aina siinä on kuitenkin talon ukko (tai nykyään myös akka :) saatavilla. Hum, vai onko ihan hyväksyttävää sanoa ukko mutta ei akka? No, mistäs minä tiedän, eikä sillä niin väliä, kun en muutenkaan aina jaksa perustaa korrektista kielenkäytöstä...

Kyseessä oli siis viikonlopun mittainen lapsiperheille suunnattu messutapahtuma Pirkkahallissa. Järjestetiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, niin järjestäjillä oli mielenkiintoiset paikat, onneksi kävijöitä oli varsin mukavasti. Ilmeisesti ei siis jää ainoaksi kerraksi.

Meillä oli 8x10m kokoinen lava, etulinja korkealla ja takalinja vähän matalammalla. Telineillä tosin, että ei ripustettuna. Valoja "riittävästi" tuonne ja PA:na D&B T10-sarjaa (8kpl/puoli), ja subeina Q-subia (3/puoli). Ihan riitti kyllä tuonne, ja alapäätä oli jopa liikaa, vaikka sen riittävyyttä vähän pähkäiltiinkin. Ei sillä rokkia olisi vetänyt, mutta kun 85 dB (slow A) alkaa olla jo melkein kipurajoilla tuollaisessa lastentapahtumassa, niin riitti enemmän kuin hyvin. Oli muuten mielenkiintoista yrittää miksata kun taustameteliä melkein 70 dB (slow A) ja olisi pitänyt saada esitykset pysymään alle 80:ssä... Haasteita on onneksi hyvä olla, ettei elämästä tule liian tylsää. Ai niin, kyllä tuo T10 on kiva nippu, kuulostaa hämmästyttävän hyvältä suoranakin. Kyllä sillä vetää.

Meitä oli paikalla 2 henkilöä, joista minä hoidin äänimiksausta LS9:n kanssa, ja Hanna ajeli valoja sekä vastasi lavaroudauksesta. Kolmas kaveri olisi ollut kiva lisä, mutta kun ei sitä oltu tilattu niin sitten ei oltu.

Muuten viikonloppu sujui ilman suurempia ongelmia, mutta langattomien kanssa saatiin tapella turhan paljon. Kaikki toimi ilman sen suurempia ongelmia aina kun testailtiin. Ensimmäiset ongelmat alkoivat lauantaina, mutta onneksi vasta loppupäivästä. Siihen asti hyvin toiminut headset alkoi rutista juuri ennen kuin yhden esiintyjäporukan piti kavuta lavalle. Vaihdettiin mikki, joka osoittautui täysin mykäksi. Kokeiltiin eri mikkien ja lähettimien yhdistelmiä, ja lopulta luulimme löytäneemme 2 kpl toimivia yhdistelmiä.

Mutta heti kun esiintyjä astui lavalle, rutina jatkui. Onneksi langattomia käsimikkejä oli saatavissa, niin Hanna kiikutti sellaisen esiintyjälle. Päätimme illalla hakea pari uutta mikkiä varastolta. Sunnuntaina sitten mikit vaihdettiin ja testattiin, kaikki toimi ilman ongelmia. Ensimmäinen esiintyjä kapuaa lavalle ja käsimikkiä jouduttiin taas roudaamaan sinne. Siinä vaiheessa meinasi jo epätoivo iskeä. Onneksi syyllinen lopulta löytyi. Oli lähettimen mikkiliitin ruvennut heilumaan puuttuvan kiristysmutterin takia. Testeissä oli aina pidetty kiinni mikin liittimestä, ja heiluteltu kaapelia, eikä kokeiltu heilutella koko liitintä.... No, jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta elämä jatkuu. Onneksi. :)

Purku sujui jouhevasti, vaikka meinasi olla auto-ongelma. Tällä kertaa tosin niin päin, että autoja meinasi olla enemmän kuin kuskeja. Jokainen siis ajeli pyhässä yksinäisyydessä varastolle, ja autot saatiin myös purettua varsin ripeästi. Työaikaa tapahtumaan tuli uhrattua lauantaina 8-17.30 ja sunnuntaina 8-21. Mikäs siinä, kun rahaakin tuli.

Ai niin, esiintyjinä olivat: Aarne Alligaattori, Kana, Katti Matikainen, Maltti ja Valtti, Mimi & Kuku, Pulputinpannu. Näistä ehdottomasti paras oli tuo Aarne Allitiili (vai Krokokaattori?). Valitettavasti 'Esiintynyt Pikku Kakkosessa' ei näytä yleisellä tasolla takaavan laadukasta ohjelmaa tai edes kovin huipputasoisia muusikoita... Mutta, ehkä se nyt olisi pitäny jo arvata ennakolta.



Ripustukset on aina hyvä ylimitoittaa. Kuvasta näkyy hieman huonosti, mutta tällä kertaa safety-vaijerin olisi voinut jopa olettaa kestävän. Kaiutinnipun paino ~120 kilon tienoilla, ja vaijerin kestävyydeksi arvioitiin 10 tonnia. Sakkelit olisivat tuossa tapauksessa hajonneet kauan ennen kuin vaijeri. Nuo olivat siis sattuneet olemaan ainoat saatavilla oleva safety-vaijerit, ja päätettiin sitten jättää kaiuttimien mukaan, niin eipä ainakaan kenelläkään tulisi olemaan mitään sanottavaa... :)