2008-06-15

2008-06-14, 60. Jukolan Viestit, Tampere

Harvoin tulee kyllä oltua keikalla keskellä metsää. No, olihan tuollakin toki rakennuksia ympärillä ja väkeä sitäkin enemmän, mutta kyllä se meidän paikka oli sen verran siinä sivussa, että ihan metsäinen olo tuli. Kyseessä oli siis 60. Jukolan viestit, jotka tänä vuonna juostiin Teiskon Kaanaassa Tampereella. Hikeä, mutaa, likaa, huimia tunteita, ja kaikkea sitä muuta tauhkaa, joka kuuluu tuollaisiin kisoihin. Ai että, sitähän tuntee itsensä melkein runolliseksi. ;)

Niin, siellä siis järjestettiin paikallisten e.vluttien toimesta metsäkirkko ja päivällä oli samassa paikassa lapsille vähän nukketeatteria. Mikäs siinä, mukavahan tuolla oli tekniikka olla tekemässä, kun aikataulu oli enemmänkin kuin leppoisa, kelikin melkein hyvä loppuun asti (muutama minuutti ennen loppua alkoi sataa ja purku tehtiin sateessa) ja muutenkin ihan lupsakkaa meininkiä.

Ei tuossa päivän aikana tapahtunut mitään kovin kummoista, mitä nyt kotiin lähtiessä Jonzu kääntyi väärään suuntaan jo toisesta risteyksestä ja meille tuli pieni maaseutukierros siinä sitten samalla. Onneksi oli navigaattori. ;) Niin, ja takaisinhan ei käännytä...

Tässä vielä muutama kuva lopuksi. Täytyisi varmaan noista edellisistäkin keikoista jotain kuvia yrittää saada tänne, mutta kun on vähän muutakin tekemistä. No, katsellaan. Huomenna pitäisi vielä mennä pakkaamaan autoa juhannuksen keikkaa varten ja keskiviikkona sitten suuntaan kohti Keuruuta. Tänä vuonna jälleen kerran juhannus sujuu tuolle Keuruun juhannuskonferenssissa lasten teltassa istuessa. Vielä kun sinne saisi jääkaapin miksausaitioon.

Noin, nyt ne kuvat.



Ensiksi kuva koko tuosta kirkkoalueesta. Olivat nuo rakennusmiehet ahkeroineet varsin näyttävän kokonaisuuden tuonne, ja kaikki vain tuon yhden messun vuoksi. Ihailtavaa toimintaa! Etualalla näkyvä pressuviritelmä oli meidän käsialaa, mutta siitä myöhemmin lisää.



Ai että kun oli nättiä. Tuo alttari varsinkin on enemmän kuin asiallinen. Tuollaisia lisää!



Maasto oli sen verran pehmeää ja epätasaista, että kaiuttimet oli pakko sitoa puihin kiinni. Onneksi sattui molemmilla puolilla lavaa olemaan edes sinne päin sopivilla kohdilla puu, niin tuo onnistui. Ei nyt ehkä kaikista elegantein ja hienostunein ratkaisu, mutta eikös virittämien kuulu roudarin toimenkuvaa? :)



Tuossa komea miksaustelttamme. Ei nyt ehkä ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehty, mutta eikös tärkeintä ole toiminnallisuus? Se pysyi pystyssä, sinne mahtui sisään ja se piti veden ulkona. Mitä muuta voi tilapäiseltä miksausteltalta vaatia? Huomaa varsin roudarimaiset ratkaisut tuon pystyttämisessä. Tukirakenteet kuormaliinoista ...



... pressut maassa kiinin safety-ketjuilla ...



... ja pressut liinoissa kiinni super clampeilla. :) Tuonne oli pakko laittaa oksa väliin, koska tuo super clamppi ei purista leukoja ihan täysin kiinni.



Jonzu väsähti kesken rakennushommien ja päätti kokeilla pressuvuodetta. Huomaa myös päänalusena (jota voisi ehkä myös tyynynkaltaiseksi kutsua) toimiva RCF:n aktiivikaapin suojapussi. Oli kuulemma pehmeää ja mukavaa.



Ja kun nyt tähän virittämisen makuun ollaan päästy, niin kyllä sillä gaffalla nyt yhden hammastahnatuubinkin korjaa. :)

Noin, Hervanta kiittää, kuittaa ja vaikenee.

Ei kommentteja: