Niin, tiesin siis että Helsingissä olisi jotain tiedossa, ja netistä olin jopa lopulta löytänyt oikean paikankin. Mitään sen tarkempaa tietoa ei vielä ollut, mutta mitäs sitä muuta tarttee? Työtehtävistähän voi sitten tapella paikan päällä, ja jos keikan vastuuhenkilö tietää mitä pitää pakata mukaan, niin sehän riittää. Ai niin, jonkinlainen kartta keikkapaikalle olisi toki hyvä olla olemassa.
Ajelimme Jonzun kanssa Teemun perässä kun oletimme hänen olevan perillä reitistä. Jossain vaiheessa Helsingin päässä Jonzu muisti, että navigaattori oli tullut mukaan ja laitoin sen päälle. Hieman tuli ihmeteltyä reittivalintoja, mutta oletimme Teemun tietävän lyhyemmän/nopeamman reitin. Jossain vaiheessa tämäkin aavistus kyllä hieman alkoi karista, ja jäljellä oli enää ajatus "Ei kai tässä nyt vain yritetä kuluttaa aikaa..." Mutta kivahan se on kuorma-auton ja pakettiauton kanssa kurvailla Helsingin keskustassa pieniä katuja, eikös?
Perille Agricolan kirkolle päästyämme karu totuus selvisi. Teemu oli istunut jo pitkän tovin puhelin korvalla ja yrittänyt paikallisten roudareiden kanssa pähkäillä missä olimme ja miten sieltä pääsisi perille. "Ette sitten kertonut, että teillä oli navigaattori???" "No, ei me hoksattu kun luultiin sun tietävän oikean reitin..." Että näin tällä kertaa. ;) Mutta toisaalta, olimme myöhässä ehkä kaksi minuuttia eikä eläimiä vahingoitettu tässä(kään) operaatiossa, joten kaikki kunnossa.
Tapahtumassa oli siis soittamassa Bass'n helen (joiden soittajia en tunnistanut...) ja muutama muu hieman pienempi poppoo. Aika perussettiä kaikilta osin, valojakaan ei ollut paljoa mukana kun savua ei tilassa saanut käyttää. Vähän takavaloa ledikannujen muodossa ja kolme pientä fresua edessä. Mutta, se toimi kuitenkin ihan riittävän hyvin.
Pitkästä aikaa sai tehdä jotain muuta kuin istua monitoritiskin takana, ja oli ihan mukavaa vaihtelua hoitaa pelkästään lavaroudausta keikan aikana. Yleensä kun sitä joutuu tekemään monitoritontin hoitamisen ohessa.
Purku ja paluumatka sujuivat ihan kivuttomasti. Meinasi vain väsyttää ihan armottomasti. En kyllä ymmärrä miksi, kun edellisenäkin yönä oli tullut nukuttua noin seitsemän tuntia. Kotona olin joskus puoli kolmen aikaan ja aamulla herätys seiskan pintaan rangerileirille lähdön takia. Launtai-iltana kun tulin leiriltä kotiin, niin oli aika uupunut olo. Päivä keikalla, lyhyt yö ja päivä ulkona vie varsin hyvin kyllä mehut. Mutta, oli kyllä kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan.
Seuraava setti olisi parin viikon päästä pääsiäisenä. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Mitään kovin kummaa ei tällä kertaa pitäisi olla odotettavissa, mutta Mission jutuista nyt ei koskaan voi olla varma. Toisaalta, nyt ei tarvitse kalustoa onneksi kasata kovin paljoa enempää kuin normisunnuntaijuttuun, kun ollaan metrolla. Siellä pääsee taas tekemään monitoreja, mutta pöytä on vain väärä. Mieluummin Jonzun A&H GL3800, kuin mission Soundcraft Spirit Monitor 2. Vaikka jälkimmäinen onkin monitorikäyttöön suunniteltu, ja siinä on enemmän auxeja, niin siinä on tietyt huonot puolensa. Muteryhmät tulevat ensimmäisenä mieleen, ja toisena ärsyttävän ahdas output-osaston liitinsijoittelu. Lisäksi se on muutenkin paljon lelumman oloinen. Mutta, toisaalta, kyllä silläkin työnsä on tähän asti tehnyt.
Kaikki bändit käyttivät Bass'n Helenin rumpalin settiä, jossa oli varsin onnettomat tassut/piikit. Eihän tuollainen kulmista pyöristetty neliörauta, jonka sivunpituus on 6-7 mm, oikein tahdo antaa riittävästi "pitoa" basarille. Omistajansa mukaan pysyy hyvinkin paikallaan, mutta ilmeisesti muut sitten polkivat vähän lujempaa. Taas tuli kuitenkin todistettua, että mitä ei gaffalla ja sähköteipillä Leathermanin avustuksella korjata, niin se ei ole sen arvoista. Hyvin siis pysyi paikallaan pienten teippausten jälkeen. :)
Ja tähän loppuun vielä tällainen kuva Bass'n Helenistä keikan keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti